®Alkuun syitä miksi valita tietokoneeseen Linux Microsoft Windowsin sijasta.
1. Linuxille on olemassa hyvin vähän haittaohjelmia eivätkä ne voi asentua ”napsautuksella” kuten Windowsissa vaarana piilee (sähköpostiliitteet jne.)
2. Et tarvitse erillistä virusohjelmistoa – kaikki tarvittava on Linuxin ytimessä
3. Linux-käyttiksen asennus kestää muutaman minuutin nykyaikaiselle tietokoneelle
4. Päivitysten asennuksen voit määrittää itsekin – vaikkapa paketti kerrallaan (hyvä tilanteessa jossa vaikkapa huono nettiyhteys)
5. Linux on nyt myös huikea pelialusta. Valve (Steam) on panostanut Linux-pelaamiseen hurjasti viimeaikoina (mm. Steam Deck)
6. Linux on nykyään helppokäyttöinen – Linux Mint ja Ubuntu
7. Linux on Windowsia rivakampi monesta syystä; Linux ei mm. ”häslää” taustalla alati
8. Ohjelmakoodi (ja käyttiksen toiminta) voidaan käydä läpi – Windows on umpisuljettu – joudut luottamaan megakorporaation sanaan
9. Tietoturva: Linuxissa ei lähetetä (ellet halua? Kaikki telemetria EI ole pahasta) telemetriaa – Windows tekee tätä jatkuvasti – et ole Windowsissa ohjaksissa
10. Linux on kansalaisen käyttöjärjestelmä -sen avulla voidaan luoda teknisesti mitä tahansa, päätäntävalta on käyttäjällä peruskäytössäkin
11. Linux sopii erinomaisesti vanhaan tietokoneeseen – oikean kevytjakelun valinta johtaa jopa 20 vuotta vanhan koneen lisäkäyttöön jossakin
12. Jos Windowsissa silmillesi hyppivät ärsyttävät ponnahdusikkunakyselyt, Linux häiritsee vain pakon edessä:
- salasana kysytään kerran tokkiinsa pakettien päivityksien asennuksessa (tai asetustiedostojen muokkauksessa)
13. Windowsin voi asentaa vain YHDELLE tiedostojärjestelmälle: 30 vuotta vanhalle NTFS-tiedostojärjestelmälle / levynopeudet pöyristyttävät verraten Linuxiin (EXT4, XFS, Btrfs)
14. Voit ajaa Linux-käyttöjärjestelmää asentamattakin – suoraan livenä USB-tikulta tietokoneessa (kokeilla asioita ennen asennusta)
15. Microsoft aiheutti Nokian romahtamisen – tämä on monille jo yksin syy olla tukematta tuota firmaa yhtään enempää
16. Linux on jo Proton:in ansiosta jopa päihittänyt Windowsin pelisuorituskyvyssä monen AAA-pelin kohdalla
17. LibreOffice on vapaa toimisto-ohjelmisto joka toimii kaikilla käyttöjärjestelmillä – et ole riippuvainen Microsoftin Office:sta
18. Microsoft haluaa takoa rahaa / Linux-yhteisö haluaa tehdä hyviä ohjelmistoja
19. Muokattavuus: tietokoneesta saadaan Linuxin kautta yhä enemmän omasi
20. Steam-pelikauppa tukee Linuxia (pelaaminen)
21. Tux-pingviini on Linuxin söpö maskotti 
Entä mahdolliset esteet / haasteet Linuxin käyttöönotolle?
♦
Nvidia-näytönohjaimet / suljetut ajurinsa
Nvidia on kohdellut Linuxia pitkään toisen luokan kansalaisena, firma on kuitenkin nyt ryhtynyt tarjoamaan kestävämpää tukea koska Linux nousee.
Linux-yhteisö ei näet voi vaikuttaa näiden ajureiden laatuun – tai mihinkään kehitykseen. Nvidian tuki Linuxille riippuu heistä, yhteistyöhalukkuus on ollut niin ja näin. Nvidia on kuitenkin alkanut avaamaan joitakin osia – joka auttaakin hankkeita kuten avoin NVK. Täysin Avoimet ajurit helpottaisivat epäsuorasti itse Nvidiankin työtaakkaa.
Vertaa: AMD:llä on avoimen lähdekoodin ajurit. Ne on sisällytetty suoraan Linux-ytimeen – kytke näytönohjain kiinni ja se tuettuna toimii ilman erillisiä kilkkeitä. Linus todella antoi kerran Nvidialle sormen Aalto-yliopistolla…
- Nvidialla DSC (Display Stream Compression, mahdollistaa 144 hertsin virkistystaajuuden) 4K:lla toimii 138Hz:ssä tällä hetkellä. HDR on tekeillä suomalaisen Pekka Paalasen kipparoimana. HDR:n avulla saadaan luotua peleihin realistisempia otoksia edistyneempien HDR-valoefektien kautta.
– Myös System76 (Pop!_OS) työstää HDR-tukea tulevan COSMIC-työpöytänsä tiimoilla.
– Linux itse tukee jo HDR:ää – asia on enimmäkseen kiinni Wayland:istä ja komposoijista.
–Nvidian viralliset (ja suljetun omisteiset) ajurit on asennettava käyttäjän itsensä toimesta / versiopäivitykset voivat olla sen jälkeen arvaamattomia (vaikkakin alustavasti kaikki menee yleensä jo hyvin).
Miksi jotkut pelit eivät toimi Linuxissa – anti-cheat
Tämä aihe koskettaa useita. Moni pelaa, Linuxilla lisääntyvästi. Tarvittaisiin lisää tukea tekijöiden suunnalta vanhentuneiden luulojen sijasta.
Huijaukseneston tarjoamattomuus Linuxille on suurempi ongelma.
Olisiko palvelinpohjainen tai kernel (ydin)-pohjainen huijauksenestoratkaisu parempi? Lähestytäänkö asiaa takaperoisesti? Miksi ylipäätään huijataan niin paljon? Valve (Steam) on kuitenkin tehnyt anti-cheat kytkennän halutessa helpoksi.
“Monet eivät välitä tunkeilevasta anti-cheat:ista pelien kohdalla; pelit ja pelaaminen koetaan poikkeuksena
Anti-cheat -huijauksenesto pyrkii tällä hetkellä yksinkertaisesti luottamukseen sinun pelaamisesi timoilla järjestelmäsi pienen tutkailun kautta. Tuo on tällä hetkellä hinta kaikilla alustoilla – tai et moninpelaa sitä tiettyä peliä.
Jos anti-cheat -ulottuvuus varmistaisikin ainoastaan mitä oikeasti tarvitsee – vaan kas kun turvallisuuden nimissä voidaan tulevassa vaatia käyttäjiltä yhä enemmän myönnytyksiä.
♦Hiekkalaatikointi (jopa Steam-pelikauppakin -rajatussa karsinassa voisi tulla kyseeseen käyttäjän turvaksi.
♦ Tiettyjen huijauksenestojen kytkeminen Linuxille olisi tosiaan usein vain muutaman napsautuksen (tai sähköpostin lähettämisen) ja yhteistyön päässä.
♦ Täältä näet missä mennään eri huijauksenestotekniikoiden tiimoilla (niitä on paljon) AreWeAntiCheatYet.com
Sivujuonteena – Linux-pelaajien keskuudessa vaikuttaisi huijaamisen yrittäminenkään olevan suhteellisen vähäistä! Kyse lienee Pingviinien kohdalla myös kunniasta..
Miksi Linux ohittaa Windowsin suorituskyvyssä?
Linux on suoriutunut tieteellisessä tietokoneympäristössä paremmin iäisyyden kuin Windows. Ei ole täysin yllättävää että myös pelimaailmassa osoitin ei ole enää jyrkästi vain yhteen suuntaan.
Syitä tähän:
- Onko pelille tai hyötyohjelmalle olemassa kotoperäinen Linux-portti? Kuinka hyvin se on tehty- ja optimoitu?
- Kuinka hyvät ajurit ovat? AMD:n ja Intel:in avoimet Linux-ajurit (ARC poislukien) ovat olleet erinomaisia.
- Kuinka kevyeksi Linuxisi on vielä lisäksi säädetty? Windows 10 ja 11 tuovat valtavasti lisätaakkaa koko laitteistolle (”overhead”).
- Hiotussa jakelussa järjestelmän käyttövarat tulevat lähelle täyttä hyötyä tarkoituksessaan.
- Työpödällekin tulevassa SteamOS 3.x jakelussa Gamescope-ikkunanhallinta on suunniteltu asettamaan kaiken muun ”pois tieltä” kun käynnistät pelisi. Komposointia myöten. Ubuntu toimii samoin.
Omistautuneisuus vapaudessa voimavarana
Pelaajat lisäävät hauskan tiedottavasti käyttäjänimiinsä melko yleisesti [Linux] eteen. Tietoutta halutaan lisätä kaikin tavoin – ”siinä sivussakin”. Linux-yhteisöllä ei ole valtavaa markkinointiarmeijaa apunaan.
Windows-käyttäjät eivät vaikuta samalla tavalla ”rakastavan” käyttöjärjestelmäänsä kuten omistautuneet Linuxin käyttäjät? Tietävätkö kaikki edes ajavansa ”Windowsia” kun tietokone käynnistetään?
Linux on aito vaihtoehto – mutta media on usein ajanut sen päälle lokaa syyttä. Linux merkitsee enemmän kuin ”vain” teknologiaa; me kaikki käytämme nykyään tietotekniikkaa tavalla tai toisella – Linux pitää huolen perusvapauksistamme.
Voidaan nähdä niinkin; Linuxissa varsinaisesti ei ole pohjimmiltaan kysymys 100% viimeisimmästä viihdekokemuksesta. Siinä ei ole kysymys välttämättä nopeudestakaan (vaikka vakiintuneet Linux-käyttöjärjestelmät ovat sitä).
Vapaus on puolustamisen arvoinen asia sanelupolitiikan sijasta. Kaikille ei ole okei että heidän puolestaan yht’äkkiä päätetäänkin omassa tietokoneessaan. Windowsissa kaikki voi muuttua yhdessä päivityksessä joka ajetaan jopa kysymättä.
Tuki & tutustujat
Mikäli suuret yhtiöt päättäisivät tukea Linuxia, ylimääräisiä ongelmia ei olisi ja hänen, joka juuri kuuli Linuxista, olisi helpompi päästä ensikynnyksen yli.
Syy, että mm. Photoshop:ia ei ole käännetty Linuxille ei ole jokin vika Linuxissa.
Käytön lisääntyminen auttaa – tietoisuuden lisääminen – ensin henkilö ”sisään” ja tyytyväiseksi – ohjelmistovapauden osa-alue (kuten mitä FSF ajaa) voisi tulla vasta myöhemmin. Asia ei ole välttämätön, se on paremminkin ihanne.
Tutustujan tulee päästä ensin sinuiksi perinteisten käyttötapojen kanssa juuri Linuxissa, kyeten toteuttamaan tarpeensa 100% siinä.
Vapaista ohjelmistoista kuulemiselta ei voi muutenkaan välttyä jo alkutaipaleella; löytäminen tutustuminen on helppoa. Kysehän on tosiaan vain tietokoneen käytöstä – nyt laajemmassa vapaudessa. Loistava lähtökohta yksinkin.
Suomalaisuus ja suomalaisten yleisluonne – kuin tehty Linuxia varten
Linuxissa on siis vahvasti kyse ohjelmistovapaudesta (ei tarkoita kuitenkaan ilmaista – voit tienata vapaasti). Kyse on jakamisenhalusta, muokkaamisulottuvuudesta tarvittaessa, oman mieltymyksen toteutuksesta.
Vapauden kaipuusta lähti Linux suomalaisen Linus Torvaldsin hyppysistä liikkeelle; samasta syystä se on myös nykyäänkin niin kiinnostava.
Linux on nykyään laaja hyödyke joka löytyy vähän joka paikasta (mutta ei sortavana auktoriteettina). Puhelimesi, bensa-aseman automaatti, älykello, TV…
Monet muut käyttöjärjestelmiä tekevät tahot tuntuvat havittelevan lähinnä kontrollia ja henkilökohtaisia käyttäjätietoja. Tuollainen toiminta on monessa maassa laitontakin. Kirjesalaisuus? Linuxissa on kotirauha.
“Mitä pieni ihminen mahtaa Googlen, Applen tai Microsoftin kaltaisille megakorporaatioille?
Suomesta Yhdysvaltoihin muutettuaan Linus Torvalds totesi ensihaastatteluissaan Microsoftin ajattelevan liikaa rahaa.
On huomattu; Suomi on ainoa maa telluksella jossa oli ylipäätään mahdollista rakentaa innovaatio kuten Linux. Tämä johtuu suomalaisesta yliopistomaailmasta, sen luonteesta, pienine maksuineen, jne.
Kyse on myös yleisesti vaatimattomasta suomalaisesta luonteenlaadusta; se on kiltti ja antavainen. Yksityisyyttä ja juuri kotia arvostetaan.
”Ei tule olemaan mitään isoa ja ammattimaista” -totesi vaatimattomasti heti alussa ykskantaan myös Linus:
Linux ei ole Windows
Mikäli kaikki nämä asianhaarat (uhrauksineen) sivuuttaa, tai ei vielä tiedä näitä lähtökohtia – voi todellakin pettyä. Linux ei ole Windows eikä varsinkaan äärimmäisen kuratoitu macOS.
Muualla tulevat myös lisensointiongelmat kaikessa rajallisessa omisteisuudessaan jotka toimivat käytännössä muureina vapauslähtökohdan ollen toiminnoissa kulmakivenä.
Mikäli yhtiö myy vaikkapa protokollan (laitteistoa- tai ohjelmistoa) eikä tuon kaupan ja luvituksen tiimoilla sisällytetä ohjelmakoodia (voidaan vaatia myös käyttömaksua); sellainen teos ei pääse Linuxiin (ytimeen mukaan).
Moisen kohdalla sisällytetään tatvittaessa binääripalanen joka käyttäjän pitää hyväksyä ja asentaa itse. Esimerkiksi: saadakseen wifi-korttinsa toimimaan (joka vaatii omisteisen, ei-vapaan ajurin välttämättä toimiakseen).
Muuten; RISC-V edustaa avointa laiterautaa ja on jo edistynyt kuluttaja-asteelle. Linux ja RISC-V sopivat luonteiltaan yhteen täydellisesti.
Linuxit kuten Valve:n oma SteamOS ovat eri tavalla luotettuja (mutta vain ja ainoastaan alkuperäisen asennuskuvan kautta Valve:n omilta palvelimilta!).
Tuplakäynnistys?
Linux ja Windows molemmat samassa tietokoneessa? Mahdollista ja helppoakin – mutta ”tuplabuutti” ei ole suositeltava; sehän pitää edelleen vain Windows-maailman otteessa (ja sen kyykyttävissä tavoissa) kuin varkain.
Windows-päivitykset tuppaavat hajottamaan tuon tuplaharmonian mikäli se mm. havaitsee jotakin muuta. Eri fyysisille kiintolevyille asentaminen voisi kuitenkin tulla kysymykseen. Linux yhteen ja Windows toiseen?
Antaahan Microsoft asentaa nykyää Linuxin sisälleen sen ”suuhunsa laittaen” – onpa vakuuttavaa! Paras asentaa Linux aina puhtaasti omilleen.
Kannattanee pysyä Windowsissa jos sitä todella tarvitset. Microsoftin käytännöt eivät kuitenkaan tule muuttumaan, jos niitä ikään kuin tukee. Rohkeutta.
Moni on nykyään hyvinkin valmis tekemään uhrauksia ohjelmistovapauden eteen. Vapauden hinta on alituinen valppaus – käyttäjän kunnioitus oli alunperin koodareillekin itsestään selvä asia.
Tietoturva
Kontrollin ja nuuskinnan toteutus varsinkaan selkeästi kysymättä on ilmeisen väärin suomalaisen oikeustajun mukaan. Linux seisoo moista maailmaa vastaan eikä tule taipumaan; avoin ohjelmistokoodi takaa tulevaisuuden aina.
Usein nuuskitut käyttäjätiedot jopa hukataan lopulta sinnetänne – ilman kummempia seuraamuksia – toiminta yltyy yhä törkeämmäksi koska se on niin mahdollista valta-alustoilla. Tietoisuuden lisääminen tärkeätä. Uusi kouluaine?
On hyvä edes tiedostaa – vaikka ei alustavasti välittäisikään. Kyseessä eivät ole vain sinun tietosi laitteessasi. Käyttäjävastuu on nykyään valtava – entä jos ei ole ollenkaan tietoinen julkeista käytännöistä jotka rehottavat kuin huomaamatta…
Tällä hetkellä tietoisuuden lisääminen on ”foliohattujen” (ja vanhempien) harteilla. Linuxin käyttäminen auttaa lähtökohtaisesti, yhteisö on avulias kunhan apua kysytään!
Miksi meidän ”kuluttajien” pitää kuin esteradalla juosten, hyppiä kaikenlaisten hämäysten yli – ohjelmistojen vaatiessa lisää oikeuksia jatkuvalla syötöllä.
Suomessa sopimukset eivät tapahtune edes lain mukaisesti napsauttamalla namiskaa netissä tai täppäämälä ”okei” puhelimen näytöllä. Lakien tarkoitus oli suojella kansalaista?
Olisiko aika käynnistää oman mallin kehitys Suomeen, perustuen vapaaseen ohjelmakoodiin. Osaamista ja yhtäkkiä apuun rientäviä sankareitakin löytyy.
Vielä nyt jatkamme kuitenkin Microsoftin, Twitterin, Facebookin, Googlen ja muiden ”hyvien veljien” taskussa.
Ajatelkaamme nyt – kyseessä on Linux:in, IRC:n, SSH:n, Erwise:n, MySQL:n, Polar:in langattomien puettavien (1970-luku..), SMS-tekstiviestien, Nokia:n, jne. kotimaa..
Yleiskäytön tuotteet perustuvat edelleen suomalaisiin innovaatioihin. Olemme IT- ja ICT-suurvalta ja tämän pienen maan kyvyt ja asiantuntijuus hakee vertaistaan.
“Jarkko Oikarisesta (IRC) ei löydy yhtäkään videollista haastattelua internetistä
Maailmalla ihmetellään moista Amerikkalaisten povitaskussa lymyämistä, sieltä välillä lapsenomaisesti kurkkien, jättiläisen astellessa takki keinuen pankkiin.
Muutos alkaa omasta itsestämme kohti riippumattomuutta – pian lukuis joukko seuraisi perästä ja voisimme auttaa, hyötyäkin. On sanonta: ”valo tulee pohjolasta”.
Missä menee usein prinkkalaan? (Windows-pakolaisella)
Linux ei ole yhtiö, kuten ei ole Internetkään. Linux on paremminkin yhteisö, jopa elämäntapa – tekniikassa voi olla hiukan sieluakin. Uskokaamme näin =)
Linuxia ei omista kukaan, se palvelee hyvin, mutta ei se myöskään ole maksullinen palvelu. Löydät avun tarvittaessa nopeasti ja tehokkaasti yhteisöjen majapaikoista kuten LINUX-SAUNA. Yhteisön voimaa ei voi korostaa liikaa.
Linux-työpöydän vuosi on tapahtunut.
✍️@Kopimi
®LINUX-SAUNA @