Snap | Flatpak | AppImage. Vertailu Linuxit yhdistävistä paketoinneista!

®LINUX-SAUNA @

Asennustapoja on monia. Sinä valitset. Pääasia on useimmille käyttäjille saada tärkeän ohjelmiston tuorein versio helposti ja nopeasti käyttöön; jakelun oma lähde voi tarjota vain vanhentuneen julkaisun ja tarvitset uudemman.

1. Snap

Snap on kehitetty alkujaan Ubuntun palvelin-, puhelin- ja IoT-järjestelmiin, mutta on käytettävissä myös työpöytäsovellusten tarpeisiin.

Se on teknisesti näiden lähtökohtiensa kautta erittäin taipuisa toimimaan yhteen työpöytäsovellutusten kanssa, jotka vaativat kuitenkin toimintaa palvelimien suuntaan, kuten Plex.

Ubuntun lisäksi snap-tuki on myös vakiollisesti monissa muissa Linux-jakeluissa kuten KDE Neon / Manjaro Linux / Solus / Ubuntu / Zorin OS ja MakuluLinux.

Esim. Linux Mintiin se asennetaan näillä ohjeilla.

Keskitetty varasto, Snap Store, josta asennustyökalu noutaa näitä paketteja jossa on monien isojen yhtiöiden ohjelmistoja heiltä itseltään, virallisesti.

Snap-paketoinnin ominaisuuksia:

♦ Paketti sisältää kaiken tarvittavan; se ei ole riippuvainen muista paketeista tai jakelusta; käyttöjärjestelmän versiokaan (eri kirjastot) ei haittaa.

♦ Asentamiset ja päivitykset keskitetystä Snap-kaupasta.

♦ Päivitykset toimivat taustalla automaattisesti koska – on todettu, että jopa valtaosa ei päivitä PC:tään laatikosta ottamisen (tai käyttöjärjestelmän asennuksen) jälkeen koskaan! Päivityksiä voi lykätä.

♦ Laaja tuki eri ohjelmatyypeille.

♦ Snap-sovellukset ajetaan ”hiekkalaatikossa” – ne eivät pääse vaikuttamaan itse järjestelmään.

♦ Hiekkalaatikointi sandboxing voi olla hyödyllinen kun käytetään suljetun lähdekoodin ohjelmia joiden toimintaa ei voida tarkistaa tai varmentaa.

♦ Snapit ja snapd ovat lähdekoodiltaan avoimia, palvelinpuoli ei. Canonical teki saman LaunchPadin kanssa alussa; avasi myöhemmin. Alan Pope selventää miksi. Suurin osa avoimen lähdekoodin sovelluksista on muuten suljetun GitHub:in (Microsoft) alaisuudessa.

♦ Helppo rullata versiossa taaksepäin jos tarve vaatii.

♦ Kun snapd on toimessa – asennus jakelusta riippumatta sudo snap install <paketti>.

2. Flatpak

Flatpak-paketoidut ohjelmat ovat snapien tavoin riippumattomia siitä, mikä Linux on käytössä, jos tuki on tai se asennetaan.

Flatpak on vakiollisesti mukana mm. Linux Mintissä ja Fedora Linuxissa.

Flatpak-tuen saat asennettua Ubuntuun tästä. Pääohjelmakeskuksen eli Flathub:in saat sen lähteeksi avaamalla päätteen ja käskyttämällä:

flatpak remote-add --if-not-exists flathub https://flathub.org/repo/flathub.flatpakrepo

 

Flatpakin ominaisuuksia:

♦ Riippumattomat paketit.

♦ Hajautettu lähtökohta, mutta on olemassa suosittu keskitetty pakettivarasto, Flathub, josta ohjelmat ovat asennettavissa luotettavammin.

♦ Mahdollisuus käyttää kenen tahansa pakettivarastoja (jonka esim. kehittäjät voivat nähdä ongelmana kuten PPA-lähteissä).

♦ Hyvä sulautuvuus työpöytäympäristöihin teemoineen.

♦ ”Hiekkalaatikko” kuten snapeissakin antaa lisäturvaa ja sovellus ei pääse käsiksi muuhun järjestelmään, joissakin tilanteissa voidaan antaa erityislupia.

♦ Voit käyttää vierekkäin tavanomaisesti asennetun saman ohjelman kanssa.

3. AppImage

AppImage eroaa edellisistä siten, että yksi AppImage-ohjelma on käytännössä yksi suoritettava tiedosto.

Teknisesti AppImage on levykuva, joka sisältää kaikki ohjelman suorittamiseen tarvittavat tiedostot sisällään.

AppImage etu on, että ohjelmakehittäjä voi antaa yhden tiedoston ladattavaksi ja käyttäjä voi lataamisen jälkeen suorittaa sen ilman erillistä paketin purkamista.

Haittana on tarve tehdä tämä tiedosto ajettavaksi erikseen AppImagen ominaisuuksista. Uusi käyttäjä ei voi tietää tätä.


1. Oikealla hiiren napilla napsauttaen ladatun AppImagen päällä. 2. Ominaisuudet. 3. Ruksaa laatikko ”merkitse ajettavaksi”.


Ominaisuuksia:

♦ Yksi suoritettava tiedosto joka sisältää kaiken tarvittavan

♦ Ei pääkäyttäjän (juuri) oikeuksia vaativaa asentamista.

♦ Ei keskitettyä pakettivarastoa, josta asennus ja päivitykset tapahtuisivat käsin tai automaattisesti.

♦ Paketti ei päivity; uusi versio hankitaan aina uudestaan lataamalla uusi tiedosto. Ei siis voi päivittää itsessään sisäisesti.

♦ Samasta ohjelmasta voi olla rinnakkain useita versioita (eri tiedostot).

Lopun lätinät

Muistutus: nämä eivät vie pois asentamista Linux-käyttöjärjestelmäsi omasta ohjelmavarastosta, eivätkä ne vie pois mitään vanhan ajan tapaa asentaa.

Kukaan ei ”elä” snapeille, flatpakeille, appimageille tai millekään muullekaan paketoinnille. Voit muokata oman käyttöjärjestelmäsi sellaiseksi kuin haluat.

Tavanomainen nykykäyttäjä ottaa näistä sen mikä tarjolla on, ellei perinteisen ohjelmistokeskuksen kautta haluttua ohjelmaa löydy. Siinä oikeastaan asian ydin.

Ideologioilla ei ole painoarvoa ihmiselle, jolle tietokone on vain yksi kodinkone muiden joukossa. Nämä asiat madaltavat kynnystä käyttää vielä nykyäänkin PC-tietokonetta (ja Linuxia!)

Kaikki nippuun?

Tätä asetelmaa olisi hyvä ehkä loiventaa edelleen; ollaan rajauduttu käytännössä kolmeen paketointiin jotka voivat toimia missä tahansa.

Manjaro Linux käyttää Bauh-työkalua joka tarjoaa nämä kaikki. Käyttäjä ei välttämättä edes tiedä missä pakettimuodossa peli- tai hyötyohjelma tuli.

Tulevaisuudessa vain asennetaan, oli muoto tai jakelu mikä vain. Hiekkalaatikointi on joka tapauksessa avainasemassa; ajan henki vaatii sitä.

✍️@Kopimi


Kysy lisätietoja

®LINUX-SAUNA @