Ubuntu keskittää paketoinnin Snap- ja Deb-paketteihin – kolmannen osapuolen Flatpak vakiona pois

®LINUX-SAUNA       

Päätöstä ihmetellään, päätöstä kiitellään, päätöstä kavahdetaan. Ei siis uutta auringon alla. Käykäämme tässä lävitse asia Ubuntun, kehittäjien ja tavan käyttäjien näkökulmasta. Vesilasissa on rankka myrsky?

Flatpak säilyy ohjelmavarastoissa eikä päätös vaikuta käyttäjän aiemmin asentamiin flatpakeihin mitenkään.

Häly perustuu väärinkäsitykseen?

Ensinnä on varmasti hyvä tehdä selväksi yksi asia: mitään ei oteta pois – ja flatpak-tuen asennus tapahtuu edelleen Ubuntuun tarvittaessa parilla käskyllä.

Flatpak- ja Snapd-tekniikat ovat erilaisia. Niitä ei oikeastaan kannattaisi edes vertailla. Ne eivät missään tapauksessa ole toistensa vastineita. Ne soveltuvat eri tavalla eri käyttökohtiin. Silti niitä alati verrataan ja samaistetaan..

Molemmat ovat hyvästä, molempia tarvitaan, molemmille on paikkansa. Nämä kaksi (ja muutkin menetelmät) toimivat sulassa sovussa vieretystenkin.

Ubuntu

Moni on huomannut: pakettiversiot muuttuvat Ubuntussa harvemmin kuin monissa muissa Linux-jakeluissa. Kyse on vakauden ylläpitämisestä.

Ohjelman X tai Y virheet (”bugit”) korjataan avoimesti kaikkien luettavissa olevasta lähdekoodista. Asiaan suhtaudutaan huolella (jotta mm. yhteensopivuus vanhemman ohjelmaversion kanssa säilyy).

Ubuntulla on nykyään yhä suurempi vastuu – se kantaa Debianin kanssa (johon Ubuntu perustuu) pitkälle koko maailman tietoteknistä käyttörakennetta.

Paikkaukset tehdään – suoritetaan testaamista niin paljon kuin voimavarojen puitteissa mahdollista – vasta sitten korjatut paketit laitetaan käyttäjille jakoon. Canonical (firma Ubuntun takana) on pieni tekijä IT-jättien vierellä.

Sovellusmalli

Ubuntun asetelma: asentaessasi sovelluksen tavallisesta ohjelmavarastosta – saat sovelluksen sen hetken havaintojen mukaisesti toimivimpana versiona.

Valitussa sovellusversiossa pysytään yleensä siihen saakka kunnes uusi versio koko Ubuntu-käyttöjärjestelmästä julkaistaan.

Käyttöjärjestelmän julkaisumallissa ovat LTS-julkaisut (pitkä jopa 10+ vuodenkin tuki)  – sekä välijulkaisut (tuoreemmat paketit ja uudempi Linux-ydin (uudet laitteet) – (välijulkaisu soveltuu siis hyvin esim. pelaajille).

Asiaa tarkemmin naaratessa päästään laajempaan käsitykseen Ubuntun tavoitteissa oman henkilökohtaisen aseman ulkopuolelta. Malli jota Ubuntu toteuttaa on jatkuvuuden kannalta heille tehokas. Canonicalin palveluista maksetaan – niihin luotetaan.

Rönsyilyä on paras olla mahdollisimman vähän – tulee turvata tekniikoihin ja palveluihin joihin löytyy oman tuvan asiantuntemus.

Ubuntu toimii laajalla kentällä – Ubuntua eivät käytä ainoastaan harrastelijat. Ubuntu on lukemattomien alojen ammattilaisten käyttöjärjestelmä. Ubuntu vie eteenpäin robotiikkaa. Ubuntulla on rooli erikoistehostealalla, jne.

“Ubuntu perustuu maailman vakaimpaan käyttöjärjestelmään: Debian Linuxiin

Ohjat

Mitä tämä kaikki vaatii? Ja mikä tärkeintä: miten rakennetta ja tukea edelleen vankistetaan? Canonicalilla pitää olla kontrolli Ubuntun ohjelmalähteisiin.

Kolmansien osapuolten osat ovat Ubuntun kehittäjille vieraampia / ylimääräinen haaste imee voimavaroja. Rajallisten voimavarojen keskitystä valtavalla kentällä jämptimpää palvelua varten? Hiukan kuten; ravintolassa ylisuurta ruokalistaa tiivistetään selkeyttävästi ja asiakas kykenee jo lukiessaan hengittämäänkin.

Ilman kriittisten osa-alueiden kontrollia tämä ei ole mahdollista vaan kyseessä olisi villimpi pohjola ja paljon purevaa tuisketta. Kontrolli ei ole pahasta kun on paljon aivan erilaisia (mutta yhtä innokkaita- ja vaativia käyttäjiä, asiakkaita).

Ubuntun tukihenkilöstöltä vaaditaan erillisten ja Ubuntusta riippumattomien tekniikoiden tiimoilla silti ”täyttä tukea” – asioille jotka voivat johtua mistä vain – voivat olla mitä vain – ”minä asensin tämän tuolta noin ja nyt kävi näin”.

Tilanne alkaakin avautua Canonicalin päätökselle – (ja johon näyttävät kaikki Ubuntun eri ”maut” ITSE myöntyneen). Päätös on pohjaa vahvistava.

Käyttäjälläkin on ohjat – mutta missä puitteissa olettaa virallista tukea?

Canonicalilla on kontrolli Ubuntun ohjelmistovalikoimaan jota perinteinen APT käyttää. Canonicalilla on niin ikään kontrolli Snap-pakettivarastoon.

Mikäli jotakin menee prinkkalaan – kuten ajoittain kaikessa tietotekniikassa tapahtuu – voi Ubuntu-ryhmä puuttua peliin tehokkaasti.

Mutta: Canonicalilla on NOLLATASON kontrolli flatpak-ohjelmavarastoihin. Ubuntu ei emännöi mitään omaa Flatpak-ohjelmavarastoaan (heidän oma tuotteensa Snap Store toimittaa vastaavan asian).

Oivallamme yhä lisää: heillä ei myöskään ole osaa eikä arpaa siihen ainoaan varteenotettavaan Flatpakien keskittymään eli Flathub:iin – eikä liioin mihinkään muuhunkaan (ja edelleen varmistamattomampaan) flatpakien-lähdevarastoon. Näitä lisäillään, näistä asennellaan –ja tukea vaaditaan.

Viaton ja innokas uusi käyttäjä ihmettelee – mikä meni pieleen? ”Tuolla foorumilla X tuli aivan selväksi Linux-gurujen siunaamana että asenna tämä!”

Nämä asennetut äxät ja yyt eivät kuuluneet Ubuntun rakenteeseen ja tuen piiriin lähtökohtaisesti. Flatpak (ja mahdollisesti monet muutkin asiat) ovat käyttäjän itsensä Ubuntuunsa liittämiä, asentamia, haluamia. Sehän on sinun Ubuntusi.

Hajanainen tuki vaiko järjellistävä muutos?

Tulevassa lienee syytäkin selventää asioita ennen kuin ”purkaminen” (rikkominen) alkaa siitä, mille Ubuntu on rakennettu. Ollaanko omaan käyttökohtaan nähden sopimattomassa jakelussa jos pitää heti ”rikkoa”?

Ubuntun eri maut kuten Ubuntu MATE tai Ubuntu Unity (ja perus-Ubuntu itse) tarjoavat teknistä tukea keskustelupalstojen ja IRC:n kautta kuin ykseytenä.

Päätöksessä haetaan ilmiselvästi yhtenäistävää mallia – oli kyseessä mikä Ubuntun maku tahansa – usein oletetaan kyseessä olevan ”vain Ubuntun”.

Valtaosa käyttäjistä käyttää sovelluksia jotka ovat peräisin Ubuntun omista ohjelmavarastoista tai Snap-kaupasta. Valikoima on tarpeeksi kattava.

Osataan heti jo olettaa mitä sovelluksia asiakas käyttää – on vihne mistä kiikastaa – ja myös tapahtuu välitöntä ohjeistusta ongelman ratkaisemiseksi.

Jopa pakettien uudelleenrakennusta on tapahtunut kun jotakin kriittistä löytyy – yhteys kanssatyöntekijöiden välillä pelaa – joku tietänee käsillä olevasta asiasta syvällisemmin. Etelä-Afrikkalaista Mark Shuttleworthia on paljosta kiittäminen.

Flatpak

Mutta entäpä sitten ne Flatpakit tässä kyseisessä yhtälössä? Tilanne on teknisen tuen näkökulmasta (jo valmiiksi kuormitetulle henkilöstölle) epäoptimaalinen.

Snap on Ubuntun luoma oma tekniikka sekä jakelumalli ja he luottavat siihen.

Tietoa on tietystä Flatpakin osa-alueesta kyllä (hieman ainakin), tai sitten ei ole hajuakaan. Mitä on tehty sotkun X tai Y aikaansaamiseksi? Mitä tekijät ovat pakettiinsa (Ubuntun pakettiin nähden) laittaneet – onko kyseessä ylipäätään toimiva julkaisu?

Kolmansien osapuolten kanssa ei Ubuntu-leiristä työskennellä mitenkään tiiviissä yhteistyössä. Ubuntu komppaa omia valintojaan, kuten kaikki muutkin yritystason tahot. Linux-yhteisö auttaa – aina – siitä ei asia ole kiinni laisinkaan.

Red Hat (toinen isompi Linux-yhtiö) kehittää Fedora Linuxia ja oma Flatpak on vakiollisesti mukana – Snap-tuki ei – Flatpak on heidän lapsensa. Snap on Ubuntu-leirin – ja kuten todettua: nämä kaksi eivät ole sukulaisia. Red Hat:in omistaa IBM.

Vaativassa ongelmatilanteessa otetaan yhteys ulkopuolisen tekniikan sisäpiiriin, pyydetään tarkempaa selontekoa (joka ei koodista välttämättä ilmene) –  ja toivotaan että he vastaavat asianmukaisesti.

Tämä tilanne on saanut aikaan turhautuneita tuki-ihmisiä – ja vielä sitäkin turhautuneempia käyttäjiä.

Kaikki vain sen takia, että viattomalla uudella käyttäjällä ei ollut aavistusta mihin hänen kyseinen ”Redditissä suositeltu” ohjelmalatauksensa johtaa – asennus jolle ei ole välttämättä mitään tukea (tai takeita) Ubuntussa. Wine?

Jotkut Linuxiin tutustujat ovat kuvanneet tilannetta mm. näin: ”asioita tulee kerralla liikaa. Päätä huimaa. Arch-BTW:t sanovat yhtä. Debian-veikot toista. FSF-väki kumoaa molempien puheet haitallisena”. Ubuntu on nautiskelijoiden jakelu?

”Linux ihmisille” – kuului Ubuntun slogan.

“Linuxin käyttöönoton lisäämiselle on eduksi jakelu jossa on enemmän jalansijaa vakiollisuuksille. Ubuntusta pitää taapero ja koodinero

Hyväksyntää helppojen vakioiden kautta? Canonical & Valve?

Mikäli moni tukihenkilö voisi valita; heistä useimmat sanoisivat edelläkuvatulle arvaamattomuudelle hyvästit. Teet sitten Ubuntullesi mitä vain – sinua autetaan siltikin – joka tapauksessa, aina.

Mikään ei vanhasta mallista muutu – mutta tottapa asiasta saa aikaiseksi hyvin dramaattisia otsikoita koska Ubuntu on ehkäpä Linuxin näkyvin lippulaiva.

Steamin takana seisovalla Valve Corporationilla on muuten hiukan samaa lähestymistapaa: heidän Linuxinsa on Steam OS. Linuxin käyttöönotto on kasvanut pelaajien keskuudessa höyryllä.

Steam Deck teki Linux pelaamisen vuoden ja kirkkaan tulevaisuuden mahdolliseksi. Tämä vaati pitkäntarkkaa suunnittelua ja kontrollia – kuluttajan kokemuksen turvaamiseksi – erittäin monimutkaisessa mallissa.

Siltikin Valve antaa asentaa Steam Deckiin vaikkapa HaikuOS:n jos omistaja näin päättää. Kuten Canonical – on vakiot mutta myös vapaus~*

Ohjelmavalikoima. Riittääkö se?

Ubuntu toimittaa valtavan määrän sovelluksia APT-lähteistä ja Snap-kaupasta. Nämä riittävät yhteenlaskettuna useimmille käyttäjille.

Tilanteissa joissa jotakin sovellusta ei löydy debinä- tai Snapina, käännyttäneen Ubuntussa vasta sitten Flatpakin (tai AppImagejen) puoleen. Onkohan sitä jo painotettu tarpeeksi että mitään ei nyt ole otettu pois?

Olemme puntaroinnissamme näinkin pitkällä – olisi epäreilua enää väittää että Canonical yrittää tässä päätöksessään vain ilkeillä ja olla itsekäs. Kuka muuten olisikaan tuo Mrs. tai Mr. Canonical – kyse on yhteisöllisyydestä joka on löytänyt oman mallinsa.

Kyse on monitahoisesta tekijästä – asioista päätetään palavereissa. Yksikään palkattu koodiosaaja ei taloon jäisi mikäli kokisi ympäristön ahdistavaksi. Portit ovat avoinna näille osaajille joka suunnassa. He haluavat pukea oranssin paidan.

Sama asetelmahan pätee Red Hat:iin – IBM (omistaja) ei halua alkaa kikkailemaan ydinhenkilöstönsä vastaisesti – he menettäisivät juuri sen ytimen jonka siipiensä suojiin hankkivat – takomaan rahaa avoimen koodin nimeen.

Tulevaisuus Ubuntun kohdalla selkeämpi

Kun tukemattomien tekniikoiden polulle tästä edespäin lähtee kertoo tämä uusi päätös nyt: tiedäthän mitä olet tekemässä – kaikki ei tukemattomien latausten- ja asennusten kautta välttämättä pääty hymyyn.

Kaikki tulevat edelleen muutoksetta kysymään apua tilanteeseensa – mutta pikkuhiljaa lähtökohtaisen ymmärryksen kautta:

”Anteeksi, mutta Ubuntu ei tue asentamiasi tekniikoita – tämän takia kohtaat tällä hetkellä ongelmia. Joudumme tekemään erityisiä liikkeitä jotta tavoitteesi saavutetaan”.

Pyydä uusia Snapeja!

Tässä vaiheessa on hyvä kertoa mistä voit pyytää uusia Snap-paketteja. Snapcrafters (Snapien paketoijat) => forum.snapcraft.io/c/snap-requests

Montako Snap-pakettia jo on? Tarkista itse: https://snapcraft.io/search?q=+ (n. 8000).

Flatpakeja on kirjoitushetkellä parisen tuhatta. Moni voisi arvata toisin päin? Flatpak on saatavilla tällä hetkellä ainakin 33 jakeluun. Snapd on saatavissa ainakin 19 jakeluun.

Flatpakit ovat tukimielessä malliltaan kuten muinaiset PPA-lähteet (jotka ovat päivitystenhajoittajina #1 ja niitä osataan pikkuhiljaa välttää).

Ubuntu 23.04 toteutti päätöksen

Toivon mukaan tämä selvensi osaltaan asiaa Canonicalin päätöksen takaa.

Flatpak-tuki jää siis vakiollisesti pois makujenkin (kuten Ubuntu Unity) asennuslevykuvista – johon tämän hetken käsityksen mukaan myös nämä maut myöntyivät.

Oleellisuuksiin voidaan keskittyä tulevassa entistä tarmokkaammin, ”omassa tuvassa” – Ubuntun katsantokulmasta yhdistyneemmin – Ubuntu on Ubuntu.

♦ Oletko itse teknisen tuen veteraani? Kantasi on mahdollisesti hyvinkin ymmärtäväinen tätä päätöstä kohtaan.

♦ Rakentavuus, ymmärrys muutoksiin tutkimisen kautta (ennen tuomitsevaa hutkimista) on Linuxin yleistymiselle eduksi.

♦ Eri tavat ja toteutukset ovat juurikin eri Linux-jakeluiden tarkoitus. Muokkaa mikä tahansa jakelu haluamaksesi jos haluat. Linux on Linux.

♦ Ubuntuun perustuvia jakeluja: Pop!_OS / Linux Mint / KDE Neon / elementaryOS / Linux Lite / Zorin OS / Ubuntu DDE, jne…

Flatpak-tuen saat Ubuntuun tästä.

✍️@Kopimi


®LINUX-SAUNA @