Snap-paketit ja Linux | Mitä ne ovat? Miksi? Miten?

 

LINUX-SAUNA  @

Snap-pakettien tarkoitus on ohjelmien jakelun, asennuksen ja ylläpidon suoraviivaistaminen, yhtenäistäminen sekä yksinkertaistaminen.

Kyse on tietokoneessa ajettavasta hyödykkeestä turvallisemmin muusta järjestelmästä eristettynä kaikki tarpeet sisältäen. Mitään lisiä ja riippuvaisuuksia ei tarvitse asennella mistään.

On myös kyse lähinnä PC-tietokoneiden käytön ajanmukaisesta vaatimuksesta. Ei ole kysymys Google Android -laitteessasi ajettavien sovellusten käyttölupien hyväksynnästä (käytännössä kaikkeen). Tämä selvä.

Kuten Android-käyttäjät lupien annattamisesta asennuksen ohessa tietävät: oikeudet on annettava sijainnista viesteihin, yhteystiedoista kameraan ja niiden kautta kuva-galleriaan tms. Varmasti hyödyllistä joillekin tahoille.


“Snapien tarkoitus ei ole vahingoittaa mitään eikä ketään. Päinvastoin; ne lisäävät turvallisuutta ohjelmia ajettaessa poistaen riippuvaisuussotkun


Linuxin käyttö työpöytätietokoneissa yleistyy yhä voimakkaammin. Ohjelmat ja niiden asennustapa ovat tässä asiassa pelaamisen ohella suurin sisäänkäynti.

Kun uudet käyttäjät ovat saapuneet ”Linuxin satamaan” siitä ylipäätään edes kuultuaan, olisi mieletöntä aivan ensimmäisenä aloittaa tuomitseminen.

Snapit toimivat nykyään upeasti.

Tavan käyttäjät

…Ja taito asettua tavan käyttäjän asemaan. Uudet käyttäjät välittävät lähtökohtaisesti ensi askelmillaan toimivuudesta. Eivät ideologioista. Kuinka yllättävää?

Tullaan käyttöjärjestelmistä kuten Windows 11 tai macOS, joissa asiat toteutetaan totutulla tavalla. He ovat tottuneet tiettyihin asioihin.

Snapd edustaa turvallista paketinasennusta myös teknisesti tietämättömälle.

Muutos / ymmärrys ”miksi” snapd

Snap-paketointi ja snapd on täällä koska Linux-käyttökokemus yhä yleistyessään suorastaan huutaa yhdistävyyttä. Flatpak on hieno asia myös!

Kuten luonnollisesti kaikki muukin maailmassa; Linux-kenttä muuttuu alati. Kukaan ei siltikään ole ottamassa keneltäkään mitään vanhaa pois.

Aika ja sen käyttö lienevät loppujen lopuksi elämässä melko arvokasta valuuttaa? Sujuvan nopea helppokäyttöisyys ensivaatimuksena aloittelijoille ei ole pahasta.


“100% ohjelmistovapaus on ihanne, pyrkimys, mutta sitä ei voida vaatia keneltäkään jos se merkitsee itsensä rajoittamista ja jopa tekemättömyyttä.


Snapd-tekniikkaa sekä snap-paketoinnin kehitystä johtaa Ubuntu-käyttöjärjestelmän kehittäjä Canonical. Palkkalistoilla oli mm. Alan Pope ja Martin Wimpress ennen uusia haasteita. Heille iso kiitos kaikesta työstään.

Näiden pitkän linjan Linuxistien mukaan kaikenlaiset kynnykset ja kankeudet tulisi poistaa päivittäisessä Linux-käytöstä kokonaan; Linux sopii kaikenlaisille käyttäjille. Ubuntun tunnus oli: ”Linux ihmisille” (Linux for human beings).

Ns. elitismi, portinvartiointi ja päällepäsmäröinti vahingoittaa Linuxia edelleen. Sellainen ei aja yleistä etua ja estää hyödyllistä kehitystä; tavan ihmiset pysyvät kaukana.


“Aihepiiri jonka tiimoilla toimitaan; tietotekniikka vainen..


Tavan ihminen ja tavan tietokoneen käyttäjä haluaa vain asentaa tarvitsemansa ohjelman. Synkkä EI pääteloitsuille ja chmodaukselle tässä asiayhteydessä!

Ohjelmien asennuksen sekä niiden ylläpidon / paketoinnin +jakelun tulee olla sulavaa, helppoa kaikille ja turvatummin. Miksipä ei?

Snap-paketit vaikuttavat tällä hetkellä parhaalta ja tehokkaimmalta keinolta yhdistämään ja vakiinnuttamaan yleispaketointia pitkässä juoksussa.

Snap ja flatpak eivät ole verrokkeja

Moni tietokoneharrastaja on ehkäpä kuullut ”kilpailevasta” flatpak-paketoinnista.

Tulisi iskostaa snapien ja flatpakien ero (ne ovat lähes vertailukelvottomia yleisestä käsityksestä huolimatta)

Flatpak-paketointi on tarkoitettu ainoastaan puhtaita työpöytäsovelluksia ja niiden asentamista varten.

Tästä syystä mm. suosittu viihdetoistin Plex ei sovellu flatpakiksi (vaikkakin sellainen on tekeillä mutta vain työpöytäpuolen tarpeet kattaen).

Esimerkkinä kyseisen ohjelman rakenne on malliltaan sen varsinaisessa toiminnassa asiakasohjelma-palvelin. Flatpakin tekniset ulottuvuudet loppuvat kesken kokonaisvaltaista kokemusta ajatellen.

Nähdään siis heti; nämä soveltuvat eri tarpeisiin ja kohteisiinkin. Snap ei sulje pois flatpakia, eikä toisinpäin. Ja tämä on vain tekniikkaa.

Myrsky vesilasissa mutta zoomattuna?

Ymmärryksen puutetta flatpakista ja snapd:stä on keskusteluissa. Flatpak on todellakin jakelutapa vain työpöytäsovelluksille.

Valitun jakelun suhteen ohjelmapaketti voi olla .rpm (Fedora) tai .deb (Debian) – Snapd on kokonaan uusi paketointiformaatti yleisvaltaisesti LINUXILLE ja niin, että kaikkialla jossa se on pakettiratkaisu – voidaan asennus ajaa samalla tavalla.

Flatpak-pohjaisia Linux-jakeluita ei ole (eikä tule) – koska se on melkoisen mahdotonta edellä kuvaillun johdosta.

Tiesitkö? Ubuntu Core on jo valmiiksi olemassaoleva snap-pohjainen jakelu.

Mikäli vellovassa flatpak vastaan snap-draamassa olisikin vain kyse valinnasta, JOS ne siis olisivat samankaltaisia, monikaan ei jaksaisi vaivautua valitsemaan ”puolta”. Ongelma on väärä tieto joka vahingoittaa koko Linux-maailmaa.

 

Tavoite

Canonicalin tavoite ja näkemys on siis poistaa muinainen pirstaleisuus tässä asiassa eri Linux-jakeluiden (ja Ubuntun versioidenkin) kesken.

”Naamaan hierotaan” (kuten vanhaa porttia vartioivat asian ilmaisevat)  lähinnä maalaisjärkeä, viimeinkin haetaan rohkeasti kouriintuntuvia ratkaisuja.

Työ on tulilla ja rautaa taotaan. Hiukan pidempään käynnistyvä Firefox on todella huono argumentti koko snapd:n hylkäämiselle. Totta, että oli kyseenalaista ympätä mukaan tarpeeksi testaamaton uusi malli ja tekniikka aikaisin.

Mutta hetkinen, sitähän Fedora Linux tekee myös, ja Ubuntua on arvosteltu viime vuosina eteenpäinmenemättömyydestä? Onneksi arvostelijoita ei kukaan pakota edes testaamaan ja antamaan bugiraportteja. Virheitä on aina.

Suosittuja?

Mikäli katsoo ohjelmien snap-asennuksia verrattuna vaikkapa flatpakeihin, Canonicalilla työskennellyt Alan Pope on kertonut, että mm. suosittu Discord on asennettu yli kolmellekymmenelle ei-Ubuntu-jakelulle, 200 000 asennusta.

Flatpak-Discordia ei ole asennettu kymmenesosaakaan tuohon asennusmäärään verraten. Miksi näin? Tuskin kriteeri toimimattomuus on. Kuten sanottua, snapit toimivat nykyään upeasti, ja käynnistysajatkin on puolitettu.

Snapit ovat kehittyneet siis nopeimmin käyttökelpoisimmiksi tavalliselle tietokoneen käyttäjälle?

Snap-paketteja ei ole kenenkään omasta mielestään ”puhtaampaa ideologiaa” seuraavan pakko käyttää.

 

Tekninen käytös

Miten snap-paketit toimivat ja käyttäytyvät, varsinkin tilanteissa, joissa on kyse varsinaisen tiedostojärjestelmän käyttöluvista?

Snapien tarkoitus on yksinkertaisesti tehdä ohjelmapaketointi ja päivitys yhtenäiseksi ja suoraviivaiseksi. Linuxistasi (tai Ubuntun julkaisusta riippumatta). Kehittäjät ymmärtävät paketoinnin ja jakelun käytännön.


“Turvattomien PPA-lähteiden lisäämistä on vastuutonta ehdottaa kenellekään asiasta tietämättömälle. On ajan kysymys koska PPA-lähde rikkoo myös päivitysjärjestelmän. Sitten on jälleen hyvä syyttää Canonicalia?


Muutos

Jatkaako samaa ulkopuolisille täysin suunnatonta sysimetsässä huhuilua öljylamppu kädessä seuraavat 20 vuotta?

Vaiko tehdäkö taktisia liikkeitä kohti parempaa? Siis Linux-jakelut (ja itse paketit) yhdistävää mallia? Ei aikaa kannata tuhlata, varsinkaan niin hienojen työkalujen kanssa kuin tietokoneet, kunhan ne valjastetaan tehokkaaksi.

Sellainen henkilö, joka rummuttaa minkäänlaisen täydellisyyden perään tietotekniikassa, on ilmeisen väärällä kentällä.

Kehittäjien näkökulmasta voi lukea samasta blogista tästä.

 

Käytäntö

Halu asentaa tarvittu sovellus helposti tietäen, että tuon sovelluksen ajo on snapina aivan eri tavalla turvallisempaa myös sokkona (koska sandbox).

Snapit ajetaan tuon ”hiekkalaatikon” sisäpuolella ajoittaisten lupapoikkeusten kera (jos ohjelman tarkoituksenmukainen käyttö poikkeuksia vaatii).

Snap Store on suljettua ohjelmakoodia, mutta Canonical on kertonut avaavansa sen, tilanteen ollessa oikea. Tämä suljettuus ei tarkoita enempää kuin mitä tarkoittaa Reddit:in tai Twitter:in käyttö. Snapit ja snapd ovat avoimia.

Launchpad (myöskin Canonicalin hanke) oli alunperin lähdekoodiltaan suljettu, ja sitä kohtaan hyökättiin valtavasti.

Mitä teki Canonical? Avasi Launchpadin koodipohjan. Raivo loppui, mutta siltikään asianomaiset eivät käytännössä edes kokeilleet sitä. ”Koska se on silti Canonical” (?).

Niin. Mahdollisesti olisi jo aika hakeutua johonkin jossa avataan vaikkapa solmuja. ”Vaatimusliikkeistöistä” ei helposti ota selvää mitä oikeasti edes haluavat.

Keskittäminen rakennusvaiheessa

Snap Storen osa-alueiden suljettuuteen ei ole tyhjentävää vastausta, mutta pääasiallisesti asia on niin, että työtä on paljon ja ilmeisestikin tieto snap-käyttäytymisestä rakennusvaiheessa auttaa.

Snap Store -kauppa on nidottu Launchpadiin. Syy on myös halussa tarjota helposti löydettävä (mukaan lukien ohjelmistojen löydettävyys) keskitetty kauppa.

Uusi käyttäjä ei pyöri GitHub:issa (suljettu, Microsoft, mutta valtaosa avoimen koodin sovelluksista on siellä!) halutessaan uusimman version ohjelmasta.

He eivät aio ”ilomielin” koota erinäisillä päätekäskyillä haluttua ohjelmaa ”kätevän puhtaasti” suoraan lähteestä ja joka johtaa yleensä ajanhukkaan.

Asettuminen aloittelijan kenkiin unohtuu konkarilta. Omat ensiaskeleet ovat unohtuneet? Canonical:illa on todellakin punainen lanka tässä asiainlaidan korjaamisessa, tiedon kautta. Ubuntu haluaa olla kaikkien käyttöjärjestelmä.

Flatpakit ”siellä- ja täällä” aloittelijalle

Flatpak-malli edustaa ja toisintaa samaa vanhaa hajanaista ”siellä täällä” PPA-humppaa. Ohjelmavarastoja tuolla täällä ja kaikkialla. Flatpak-ohjelmavarasto jossakin voi poistua koska tahansa, ilmoittamatta, aivan kuten PPA-lähde.

Flatpak on kuitenkin käytännössä toimiva ja voit asentaa flatpak-valmiuden Ubuntuun yksinkertaisesti napsauttamalla seuraavaa:


http://apt.ubuntu.com/p/gnome-software-plugin-flatpak


Avainsanana löydettävyys

PPA-lähteet varsinkaan eivät ole helposti löydettävissä sanan varsinaisessa merkityksessä. Miten voit tavan käyttäjänä tietää mihin suunnata lisäämään PPA-lähdettä vaikkapa uusimpien Mesa-ajureiden saavuttamiseksi?

Vertaa: keskitetty Snap-kauppa josta napsautetaan ajurit asentumaan. PPA-lähteisiin ja niiden ylläpitäjiin vaaditaan myöskin käytännössä luotto. Flatpakeissa ei ole vakiollista hiekkalaatikointia (sandbox) joka antaisi lisäsuojaa.


“Launchpadissa on PPA joka on suositumpi kuin mikään muu PPA-lähde mutta se on TYHJÄ. Siellä ei ole mitään. Se saa kuitenkin edelleen paljon osumia…


Vastaus siihen miksi näin on kylmäävä:

Uudet käyttäjät lukevat asiakirjoja, blogipostauksia, niiden ohjeita ”näin saat käyttöjärjestelmääsi tämän”. Lukemattomat aloittelijat siis tekevät vain työtä käskettyä sokeasti. Eristys ja hiekkalaatikointi ovat siis jatkuvuudenkin kannalta tärkeitä.

Moinen toimintamalli on kohtalaisen hälyttävällä tolalla Linux-käytössä edelleenkin. Lähteiden lisääjät eivät siis monasti ymmärrä ollenkaan, että kyseessä on vanhentunut lähde.

Suosituin PPA-lähde on siis tyhjä. Täysin kelvoton.

Mutta toki: tämä oli ”heidän valintansa” – he itse lisäsivät ”luotetun” foorumiohjeen kautta tuon lähteen..

Lamppu alkaa tässä kohtaa yllättävän monilla jo sirittämään. Tieto tekee ihmeitä.

”Mitä he yrittävät?”

Paino seis: asiassa ei ole mystiikkaa.

Tässä Alan Pope (Canonical) selventää Linux For Everyone -podcastissa mm. miksi Snap Store -kauppa ei ole lähdekoodiltaan (ainakaan vielä) avoin.

Selviää myös, miksi kritiikistä huolimatta (ja Canonicalia siis kompaten) myös flatpak-väki (Red Hat) asettaa nappulaa keskitetyn mallin (Flathub) taakse.

Keskitetty malli ei ole olevinaankaan mikään lopullinen ratkaisu ja se särähtää, tottakai. Mutta on aloitettava jostakin järjellisestä ja joka edesauttaa löytämistä.

Linux-matka jatkuu ja olemme helppokäyttöisessä vapausnäkökulman noususuhdanteessa käyneet jo huomattavan taipaleen.

Kiinnostus Linux-alustaa kohtaan kasvaa jylisten. Valve (Steam) panostaa Linux-pelaamiseen. Sony tuottaa virallisia Linux-ajureita. Lenovo ja kumpp. myyvät Linuxilla esiasennettuja läppäreitä. System76.

Snap-paketit ja tekninen käytäntöselvitys tutustuville kehittäjille

Käyttäjän asentaessa snap-paketin Snap-kaupasta (Ubuntu Linuxissa tuohon osoitteeseen ei mennä erikseen selaimella, vaan napsautetaan kauppa vain auki).

Tapahtuu seuraavaa:

Snapd-palvelu lataa snap-paketin – siis pakatun squashFS-arkiston jossa on .snap pääte.

Tuo snap-paketti puretaan sekä liitetään (mountataan) vain-luku tiedostojärjestelmänä /snap -hakemiston alle.

Vain-lukuun oikeuttava tiedostojärjestelmä on riittämätön toimittamaan merkityksellistä, pysyvää käyttökokemusta ohjelman käynnistysten välillä, jonka johdosta snapit sisältävät myös kirjoitettavia osia:

SNAP COMMON – ilmenee SNAP_COMMON ympäristömuuttujana; tämä hakemisto on juurikäyttäjän omistama, joka siis sisältää myös kirjoitusoikeuden.

Hakemistoa käytetään varastoimaan dataa, joka on yleistä sellaista, useiden eri snap-uudelleenkokoomien välillä (esim.: julkaisu 3, julkaisu 4, jne.). Nämä voivat jakaa siis dataa, eikä kaikkea tarvitse käsitellä aina alusta.

SNAP DATA – ilmenee SNAP_DATA ympäristömuuttujassa, tätä myöskin käytetään datan varastoimiseen.

Tuo data koostuu enimmäkseen tiedosta jota hyödynnetään taustalla ohjelman yleistoimintaa varten. Kirjauksia, asetuksia sekä muita vastaavia toimintoja jotka vaativat säilyvyyttä snap-ohjelman käynnistysten välillä.

Tämä hakemisto varmuuskopioidaan ja palautetaan jokaisen snap-päivityksen, tahi taaksepäinrullaamistoiminnon yhteydessä. Vastakohtaisesti, SNAP_COMMON:in kohdalla tätä taas ei tehdä.

Käyttäjä-data

Paljolti kuten itse käyttöjärjestelmän siellä täällä tapahtuva järjestelmädata, snapit sisältävät käyttäjädataa.

Kuten COMMON ja DATA ympäristömuuttujat, kirjoituslupineen, ovat juurikäyttäjän omistuksessa ja olemassa ovat myös käyttäjäkohtaiset hakemistot.

Käyttäjäkohtaisia hakemistoja ei kuitenkaan luoda ennen kuin tuo kyseinen käyttäjä käynnistää snap-sovelluksensa ensi kertaa.

SNAP_USER_COMMON – tämä hakemisto kartoittaa käyttäjädataa joka on yhteistä eri snap-kokoomajulkaisujen kesken. Perinteinen polku on tämän kaltainen: /home/”tux-pingviini”/snap/”snap-nimi”/common. –tätä hakemistoa ei varmuuskopioida tahi palauteta snapien muutostoimintojen ohessa.

SNAP_USER_DATA – tämä hakemisto sisältää käyttäjädataa jota snap kirjoittaa omaan kotikansioonsa. Tämä käy tyystin sitä lähtökohtaa vastaan, jossa perinteinen Linux-käyttäjä pitää kotikansionaan kohdetta /home.

On tärkeää sisäistää tämä eroavaisuus käyttäjän päättäessä suorittaa huoltotoimintaa snap-pakettiensa suhteen. Kuten vaikkapa niitä vain poistaakseenkin.

Tavanomainen polku on seuraavanlainen: /home/”tux-pingviini”/snap/”snap-nimi”/”revision” (vakiollisesti jokainen snap käyttää symlink:iä joka viittaa viimeisimpään, tuoreimpaan snap-kokoomaan).

~/snap/notepad-plus-plus$ ls -la
yhteensä 20
drwxr-xr-x 5 jukka jukka 4096 Apr 28 16:13 .
drwxr-xr-x 133 jukka jukka 4096 May 26 15:29 ..
drwxr-xr-x 5 jukka jukka 4096 Feb 26 14:45 258
drwxr-xr-x 5 jukka jukka 4096 Apr 28 16:13 260
drwxr-xr-x 6 jukka jukka 4096 Jan 12 14:43 common
lrwxrwxrwx 1 jukka jukka 3 Apr 28 16:13 current -> 260


Lisätietoa käyttäjädatasta & kotikansion käyttöluvista

On kuitenkin olemassa joitakin huomattavia poikkeuksia käyttäjädataan liittyen, jotka eivät ole välittömästi itsestäänselvyyksiä COMMON ja DATA -hakemistojen käytössä.

Vakiollisesti, snap-paketit ovat ehdottoman tiukasti toiminta-alueeltaan rajattuja. Erittäin tiukasti rajattu snap-paketti ei voi käyttää mitään itse pääjärjestelmän hyödykkeitä kuten varsinainen kotikansio /home, tietokoneverkko, USB-laitteet, kamera, äänikortti, tms.

Snapien julkaisijat joiden tarpeeksi ilmenee lupa joihinkin kohdistettuihin käyttövaroihin, voivat käyttämään käyttöliitäntöjä (interfaces), jotka sitten myöntävät jaotetun luvan haluttuun kohteeseen. Yksi näistä on käyttäjän kotikansio.

Snap-paketilla on täten poikkeuspääsy käyttäjän kotikansioon ja sen tiedostoihin, mutta ainoastaan YLEISkansioihin– ja NIIDEN yleistiedostoihin, kuten vaikkapa kansiossa Asiakirjat olevat tiedostot.


“Piilotiedostoihin ei päästä vakiollisesti käsiksi ollenkaan (ota tämä asianlaita huomioon rakentaessasi snapeja kehittäjänä).


Piilotiedostot vaativat snap-kaupalta siis erityisiä turvallisuusohituksia. Mikäli olet kehittäjä- tai julkaisija, voit koettaa pyytää snap-paketillesi lupaa lisäpoluille keskustelufoorumilla.

Kotikansion liitos on perinteisissä järjestelmissä automaattisesti yhdistetty. Asian laita EI ole näin Ubuntu Core -käyttöjärjestelmässä.

Snap-paketit ilman kotiliitännäisyyttä eivät pääse kiintolevyasemaan käsiksi. SNAP_USER_DATA -hakemisto luodaan siltikin (ja se löytyy käyttäjän kotikansiosta). Se ei kuitenkaan tule sisältämään mitään tiedostoja.

Kuten sanottua; yksityiskohtaisia viilauksia tarvitaan snapien suhteen vastaantulevissa erityistilanteissa.

Mitä teknisesti tapahtuu poistaessani yksittäisen snap-paketin?

Mikäli päätät poistaa jonkun snapin, tapahtuu seuraavaa:

Kyseinen snap irrotetaan (unmount) ja sitä ei sen jälkeen enää näy /snap -kansiossa.

Tiedostot /var/snap/”snap-nimi”/ ja /home/”tux-pingviini”/snap/ -hakemistoissa poistetaan. Varmuuskopio säilyy, kuitenkin, 30 päivän ajan snapshot-vedoksena.

Tämä vedos mahdollistaa katumapäälle tullessa kaikkien noiden tiedostojen ja datan palautuksen. Näiden snapshot-vedosten kohdekansio on: /var/lib/snapd/snapshots/.

Huom: Snapshot-vedos ei kuitenkaan säily Ubuntu Core -järjestelmissä.

Voit käyttää sisäänrakennettua snapd-snapshot-vedosten hallintatoimintoa dataa palauttaaksesi, TAI purkaaksesi pakattuja paketteja, vaikkapa ottaaksesi sen osan datasta, joka on sinulle siinä kohtaa tarpeellista.

Mikäli sinulla on asianmukaiset luvat, voit myös luoda oman toistuvan varmuuskopiointimallin, jossa kopioidaan talteen tiettyä tärkeää dataa; ohjelmien tietokantoja, asetuksia tai vastaavaa ”säläsisältöä” varmuuskopioiduksi.

Poistaaksesi snap-paketin ilman snapshot-vedoksen luomista, käytä lisävipua ‘–purge’ näin:

sudo snap remove vlc –purge

(VLC-mediatoistin poistettiin)

Muut kohteet kiintolevyllä.

On lisäksi muitakin hakemistoja joista on hyvä olla tietoinen:


/var/lib/snapd/cache – työvälimuisti; pienentää latauskokoa sekä nopeuttaa snap-pakettien virkistyksiä.


/var/lib/snapd/snaps – sisältää snap-pakettien KAIKKI versiot joita käyttöjärjestelmääsi on asennettu.

Koko snap-järjestelmän (snapd) voi poistaa kaikkinensa esim. Ubuntu-käyttöjärjestelmästä päätteessä täten:

sudo apt remove –purge snapd

sudo apt-mark hold snapd

Yhteenvetoa

Snapien kanssa datan hallintamalli on erilainen verrattuna totuttuun malliin Linuxissa. Kun kehittäjät tiedostavat tämän (kuten käyttäjätkin) ottavat he huomioon nämä erot parhaan käyttökokemuksen saavuttamiseksi.

Kehittäjänä sinun tulisi varmistaa, että hyödynnät oikeaoppisesti tarjolla olevia (ja välttämättömiäkin) hakemistopolkuja, rakentaen snap-paketin siten, että tärkeät tiedot ovat siellä missä niiden kuuluukin olla, ja että ne varmuuskopioidaan huoltotoimenpiteiden ohessa.

Käyttäjien puolestaan tulisi huomioida eroavaisuus perinteisen /home -kotikansion ja snap-kotikansion välillä.

Toivon mukaan tämä tekstivyöry avasi ja selkeytti aihetta hiukan. Snapd ei enää jaa niin voimakkaasti mielipiteitä, koska tietous sen todellisesta tolasta on kasvanut.

Flatpak-paketit ovat oma lukunsa, mutta näitä teknologioita yhdistää sama päämäärä: suoraviivaisempi ohjelmien asennusmalli yleisesti Linuxissa!

PPA – pyydä lasku ja poistu, kiitos

PPA-lähdekäytännössä tosiasia on: PPA-lähteitä ei oltu alunperin tarkoitettu ohjelmistojen jakelua varten; ne toimivat kehittäjille paketointipisteenä, tarjoten ohjelmiensa beta-versioita testaamista ja palautetta varten.

PPA-sotku jatkuu: Ubuntu-pohjaisten jakelujen keskustelupalstoilla on loputon määrä käyttäjiä jotka kärsivät PPA-jupakan seassa. Miljoonia ihmisiä lannistettuna ongelmassa, joka voitaisiin pyyhkiä menneisyyteen välittömästi.

Hashtagi #PPA on vain yksi monista asiaan liittyvistä tunnisteista. Ongelma on edelleen valtava. Tavan käyttäjä ei ymmärrä miksi kaikki on ”niin vaikeaa” kun ohjelmat lakkaavat toimimasta käyttöjärjestelmäpäivityksen johdosta; tiettyä PPA-lähdettä ja sen sisältöä ei enää tuetakaan uudessa Ubuntussa.


“Snapd:n kehittäjät koettavat nimenomaan poistaa tuon PPA-lähteiden holtittoman lisäilyn sieltä täältä lähteiden muuttuessa kelvottomiksi.


Tietoturvaongelmaa tuskin tarvitsee enempää sen enempää valottaa; PPA-lähteissä luotetaan enemmän tai vähemmän hämärästi tuon lähteen ylläpitäjään.

Lähteitä voi olla kertynyt järjestelmään jo lukemattomia määriä. Snap-paketit poistavat myös vahan vaarallisen käytännön: aloittelevan käyttäjän vailla ymmärrystä ajettujen käskyrimpsujen kopioi-liittämisen päätteeseen.


“Vielä kerran: PPA-lähteitä ei oltu koskaan tarkoitettu ohjelmien laajaa jakelua varten. Niiden käyttökannustus tulisi yksinkertaisesti lopettaa. Pyydä snap– ja flatpak-paketointia haluamallesi ohjelmalle!


Entäpä sitten automaattiset päivitykset? Onko se tavan käyttäjälle ongelma vai haluavatko he jopa sitä? Päivitätkö ”käsin” aika ajoin autosi viihdejärjestelmän?

Otetaanpa CoreOS, ChromeOS, Flatcar tai Android. Kukaan ei tunnu välittävän näiden automaattipäivitysmallista. Automaattiset snap-päivitykset saa kuitenkin kyseisestä snap-paketista kokonaisuudessaan pois asentaen se käskyllä:

snap download ohjelmanimi && snap install ohjelmanimi –dangerous

Moni suosittelee sitten taas AppImage-paketteja, tuota ikään kuin ”kultaista keskitietä”.

Kuulostaapa teknisen lähtökohtaisesti mukavalta. AppImage-vaihtoehdon suurin ongelma on kuitenkin käyttäjäystävällisyyden puute.

Hyvin monen Linux-veteraanin oma näkökulma ei (eikä näemmä muisti liioin) yksinkertaisesti ulotu aloittelevan ja tietokoneita lähinnä vain aika-ajoin käyttävän ihmisen aseman sisäistämiseen.

Uustulijat kokevat tietokoneen usein saman kaltaisena härpäkkeenä, kodinkoneena, kuten vaikkapa astianpesukoneensa. Se ladataan ja sitten painetaan nappia.

Tämän vaikeampaa ei tulisi minkään ohjelman asentamisen Linuxissa, tai missään muussakaan PC-käyttöjärjestelmässä olla.

Selkeytys sittenkin hyväksytty vaihtoehtokuviossakin

Miksi muuten esim. Linux-jakelut kuten Arch ja Debian ottivat (yksi muka kuuma keskustelunaihe lisää) systemd:n avosylin vastaan?

Vastaus: kehittäjät sanoivat hyvin yleisesti, että se tekee asioiden toimittamisen selkeämmäksi, suoraviivaiseksi ja helpommaksi ylläpitää.

Kah! Aivan kuten mikä on snapien tarkoitus!

Oudot väitökset ei-natiiviudesta snapd:n ja flatpak:in kohdalla ovat perättömiä. Nämä ovat 100% Linuxia.

Linux ei välitä siitä kuinka tiedostojasi tietokoneellasi säilöt. Kun ohjelma on ladattu muistiin, se ajetaan samoten, latasit sen sitten snapista, flatpakista tai verkkojaostasi. Väite ei-natiiveista snapeista ja flatpakeista on naurettava!

✏️ Kopimi


®LINUX-SAUNA @

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *