®Alkuun syitä miksi valita tietokoneeseen Linux Microsoft Windowsin sijasta.
1. Linuxille on olemassa hyvin vähän haittaohjelmia eivätkä ne voi asentua ”napsautuksella” kuten Windowsissa vaarana piilee (sähköpostiliitteet jne.)
2. Et tarvitse erillistä virusohjelmistoa – kaikki tarvittava on Linuxin ytimessä
3. Linux-käyttiksen asennus kestää muutaman minuutin nykyaikaiselle tietokoneelle
4. Päivitysten asennuksen voit määrittää itsekin – vaikkapa paketti kerrallaan (hyvä tilanteessa jossa vaikkapa huono nettiyhteys)
5. Linux on nyt myös huikea pelialusta. Valve (Steam) on panostanut Linux-pelaamiseen hurjasti viimeaikoina (mm. Steam Deck)
6. Linux on nykyään helppokäyttöinen – Linux Mint ja Ubuntu
7. Linux on Windowsia rivakampi monesta syystä; Linux ei mm. ”häslää” taustalla alati
8. Ohjelmakoodi (ja käyttiksen toiminta) voidaan käydä läpi – Windows on umpisuljettu – joudut luottamaan megakorporaation sanaan
9. Tietoturva: Linuxissa ei lähetetä (ellet halua? Kaikki telemetria EI ole pahasta) telemetriaa – Windows tekee tätä jatkuvasti – et ole Windowsissa ohjaksissa
10. Linux on kansalaisen käyttöjärjestelmä -sen avulla voidaan luoda teknisesti mitä tahansa – päätäntävalta on käyttäjällä peruskäytössäkin
11. Linux sopii erinomaisesti vanhaan tietokoneeseen – oikean kevytjakelun valinta johtaa jopa 20 vuotta vanhan koneen lisäkäyttöön jossakin
12. Jos Windowsissa silmillesi hyppivät ärsyttävät ponnahdusikkunakyselyt, Linux häiritsee vain pakon edessä:
- salasana kysytään kerran tokkiinsa pakettien päivityksien asennuksessa (tai asetustiedostojen muokkauksessa)
13. Windowsin voi asentaa vain YHDELLE tiedostojärjestelmälle: 30 vuotta vanhalle NTFS-tiedostojärjestelmälle / lukunopeudet pöyristyttävät verrattuna Linuxiin (EXT4, XFS, Btrfs)
14. Voit ajaa Linux-käyttöjärjestelmää tietokoneessa asentamattakin – suoraan livenä USB-tikulta (kokeilla ennen asennusta)
15. Microsoft aiheutti Nokian romahtamisen – tämä on monille jo yksin syy olla tukematta tuota firmaa yhtään enempää
16. Linux on jo Proton:in ansiosta jopa päihittänyt Windowsin pelisuorituskyvyssä monen pelin kohdalla
17. LibreOffice on vapaa toimisto-ohjelmisto joka toimii kaikilla käyttöjärjestelmillä – et ole riippuvainen Microsoftin Office:sta
18. Microsoft haluaa takoa rahaa / Linux-yhteisö haluaa tehdä hyviä ohjelmistoja
19. Muokattavuus: tietokoneesta saadaan Linuxin kautta yhä enemmän omasi
20. Steam-pelikauppa tukee Linuxia verrattomasti (pelaaminen)
21. Tux-pingviini on Linuxin söpö maskotti 
Entä mahdolliset esteet / haasteet Linuxin käyttöönotolle?
♦
Nvidia-näytönohjaimet / suljetut ajurinsa
Nvidia on kohdellut Linuxia pitkään toisen luokan kansalaisena, firma on kuitenkin nyt ryhtynyt tarjoamaan kestävämpää tukea koska Linux nousee.
Linux-yhteisö ei näet voi vaikuttaa näiden ajureiden laatuun – tai mihinkään kehitykseen. Nvidian tuki Linuxille riippuu heistä, yhteistyöhalukkuus on ollut niin ja näin.
Nvidia on kuitenkin alkanut avaamaan joitakin osia – joka auttaakin hankkeita kuten avoin NVK. Täysin Avoimet ajurit helpottaisivat epäsuorasti itse Nvidiankin työtaakkaa.
Vertaa: AMD:llä on avoimen lähdekoodin ajurit. Ne on sisällytetty suoraan Linux-ytimeen – kytke näytönohjain kiinni ja se tuettuna toimii ilman erillisiä kilkkeitä. Linus todella antoi kerran Nvidialle sormen Aalto-yliopistolla…
- DSC (Display Stream Compression, mahdollistaa 144 hertsin virkistystaajuuden) 4K:lla toimii 138Hz:ssä tällä hetkellä Nvidiassa. HDR on tekeillä suomalaisen Pekka Paalasen kipparoimana. HDR tuo peleihin vakuuttavia näkymiä edistyneempien HDR-valoefektien kautta.
– Myös System76 (Pop!_OS) työstää HDR-tukea tulevan COSMIC-työpöytänsä tiimoilla.
– Linux itse tukee jo HDR:ää – asia on enimmäkseen kiinni Wayland:istä ja komposoijista.
–Nvidian viralliset (ja suljetun omisteiset) ajurit on asennettava käyttäjän itsensä toimesta / versiopäivitykset voivat olla sen jälkeen arvaamattomia (vaikkakin alustavasti kaikki menee yleensä jo hyvin).
Miksi jotkut pelit eivät toimi Linuxissa? Anti-cheat
Moni pelaa, Linuxilla lisääntyvästi. Tarvittaisiin lisää tukea tekijöiden suunnalta vanhentuneiden luulojen sijasta.
Huijaukseneston tarjoamattomuus Linuxille on ongelmana suurempi.
Olisiko palvelinpohjainen tai kernel (ydin)-pohjainen anti-cheat parempi? Lähestytäänkö asiaa takaperoisesti? Miksi ylipäätään huijataan niin paljon? Valve (Steam) on kuitenkin tehnyt anti-cheat kytkennän halutessa helpoksi pelikehittäjille.
“Monet eivät välitä tunkeilevasta anti-cheat:ista pelien kohdalla; pelit ja pelaaminen koetaan poikkeuksena
Huijauksenesto pyrkii tällä hetkellä yksinkertaisesti saavuttamaan luottamuksesi pelaamisesi timoilla (järjestelmäsi pienen tutkailun kautta). Tuo on tällä hetkellä hinta kaikilla alustoilla – tai et moninpelaa jotakin tiettyä peliä.
Jospa vain varmistettaisiin ainoastaan mitä oikeasti tarvitsee varmistaa – vaan kas; turvallisuuden nimissä voidaan tulevassa vaatia käyttäjiltä yhä enemmän myönnytyksiä. Useimmat suostuvat – kunhan saavat vain pelata.
♦Hiekkalaatikointi (eli rajattu alue toimia voisi olla hyvästä käyttäjän turvaksi).
♦ Tiettyjen huijauksenestojen kytkeminen Linuxille olisi tosiaan usein vain muutaman napsautuksen (tai sähköpostin lähettämisen) päässä.
♦ Täältä näet missä mennään eri huijauksiin pureutuvien tekniikoiden tiimoilla (niitä on melkoinen määrä) AreWeAntiCheatYet.com
Plot twist – Linux-pelaajien keskuudessa vaikuttaisi huijaamisen yrittäminenkään olevan suhteellisen vähäistä! Kyse lienee Pingviinien kohdalla myös kunniasta..
Miksi Linux ohittaa Windowsin suorituskyvyssä?
Linux on suoriutunut tietokoneiden maailmassa paremmin kuin Windows jo pienen ikuisuuden. Ei ole yllättävää että myöskään pelimaailmassa osoitin ei enää sojota niin jyrkästi yhteen suuntaan.
Syitä:
- Onko pelille tai hyötyohjelmalle olemassa kotoperäinen Linux-porttaus? Kuinka hyvin se on tehty- ja optimoitu?
- Kuinka hyvät ajurit ovat? AMD:n ja Intel:in avoimet Linux-ajurit (ARC poislukien) ovat olleet erinomaisia.
- Kuinka kevyeksi Linuxisi on vielä lisäksi säädetty? Windows 10 ja 11 tuovat valtavasti lisätaakkaa koko laitteistolle (”overhead”).
- Hiottu jakelu valjastaa järjestelmän käyttövarat täyteen hyötyyn.
- Työpöydällekin tulevassa SteamOS 3.x jakelussa Gamescope-ikkunanhallinta on suunniteltu asettamaan kaiken muun ”pois tieltä” kun käynnistät pelisi. Komposointia myöten. Mm. Ubuntu toimii samoin.
Omistautuneisuus vapaudessa voimavarana
Pelaajat lisäävät hauskasti ja tiedottavasti käyttäjänimiinsä eteen melko yleisesti [Linux]. Tietoutta halutaan lisätä kaikin tavoin ”siinä sivussakin”. Linux-yhteisöllä ei ole valtavaa markkinointiarmeijaa apunaan.
Windows-käyttäjät eivät ”rakasta” käyttöjärjestelmäänsä kuten omistautuneet Linuxin käyttäjät? Tietävätkö kaikki edes ajavansa jotakin ”Windowsia” tietokoneen käynnistyessä?
Linux on aito vaihtoehto mutta media ajanut sen päälle lokaa usein syyttä. Linux merkitsee enemmän kuin ”vain” teknologiaa; me kaikki olemme nykyään sidoksissa tietotekniikkaan tavalla tai toisella – Linux pitäisi huolta perusvapauksistamme käyttäjän hölmöilystäkin huolimatta?
Käyttövapaus on puolustamisen arvoinen asia sanelupolitiikan sijasta. Kaikille ei ole oukkidoukki että heidän puolestaan yhtäkkiä päätetäänkin omassa tietokoneessaan. Windowsissa kaikki voi muuttua yhdessä päivityksessä joka ajetaan jopa kysymättä. Useimpien oikeustajun mukaan tämä on väärin?
Tuki & tutustujat
Mikäli suuret yhtiöt päättäisivät tukea Linuxia, ylimääräisiä ongelmia ei olisi ja hänen – joka juuri kuuli Linuxista – olisi helpompi päästä ensikynnyksen yli.
Photoshop:ia ei ole käännetty Linuxille ja syynä ei ole jokin vika Linuxissa.
Käytön lisääntyminen auttaa. Tietoisuuden lisääminen – ensin henkilö pääsee sisään ja tulee entiseen nähden tyytyväiseksi. Ohjelmistovapauden osa-alue eli tulevaisuuden ihanne (kuten mitä FSF ajaa) tulee todella vasta myöhemmin.
Tutustujan tulee päästä ensin sinuiksi perinteisten käyttötapojen kanssa juuri Linuxissa, kyeten toteuttamaan tarpeensa 100% siinä.
Vapaista ohjelmistoista kuulemiselta ei voi muutenkaan välttyä jo alkutaipaleella; löytäminen on helppoa.
Suomalaisuus ja suomalaisten yleisluonne – kuin tehty Linuxia varten
Linuxissa on siis vahvasti kyse käytön vapaudesta. Löydettyä hyvää halutaan jakaa yhteiseksi hyväksi.
Vapauden kaipuusta lähti Linux suomalaisen Linus Torvaldsin hyppysistä liikkeelle; samasta syystä sen kehitys on nykyäänkin niin kiinnostavaa.
Linux on nyt laaja hyödyke joka löytyy vähän joka paikasta (mutta ei sortavana auktoriteettina). Puhelimesi, bensa-aseman automaatti, älykello, TV… On parempi puhua mahdollistamisesta.
Monet muut käyttöjärjestelmiä tekevät tahot tuntuvat havittelevan lähinnä kontrollia ja henkilökohtaisia käyttäjätietoja. Tuollainen toiminta on monessa maassa laitonta. Eivät välitä. Kirjesalaisuus? Linuxissa on kotirauha.
“Mitä tavalliset ihmiset mahtavat megakorporaatioille kuten Google, Apple tai Microsoft? Paljonkin – voisivat jopa kaataa ne. Mutta vanhaan jämähtäminen ei auta
Suomesta Yhdysvaltoihin muutettuaan Linus Torvalds totesi ensihaastatteluissaan Microsoftin ajattelevan liikaa rahaa.
Linus totesikin että Suomi on planeetan ainoa maa jossa oli ylipäätään mahdollista rakentaa innovaatio kuten Linux. Tämä johtuu hänen mukaansa mm. suomalaisesta koulujärjestelmästä, sen luonteesta, pienine maksuineen, jne.
Kyse on myös yleisesti vaatimattomasta suomalaisesta luonteenlaadusta; se on kiltti ja antavainen. Yksityisyyttä ja kotia arvostetaan.
”Ei tule olemaan mitään isoa ja ammattimaista” -totesi vaatimattomasti heti alussa ykskantaan:
Linux ei ole Windows
Mikäli kaikki nämä asianhaarat (uhrauksineen) sivuuttaa – tai ei vielä tiedä näitä lähtökohtia – voi todellakin pettyä. Linux ei ole Windows eikä varsinkaan äärikuratoitu macOS.
Muualla tulevat myös lisensointiongelmat. Rajoittava omisteisuus toimii käytännössä eristävänä muurina paratiisimaisesta puutarhasta jossa keneltäkään ei puutu mitään hyödykkeitä ainakaan.
Mikäli yhtiö myy vaikkapa protokollan (laitteistoa- tai ohjelmistoa) eikä tuo kauppa ja sen luvitus sisällytä ohjelmakoodia (voidaan vaatia myös käyttömaksua); sellainen teos ei pääse Linuxiin (ytimeen mukaan).
Tälläisten kohdalla sisällytetään tarvittaessa binääripalanen joka käyttäjän pitää hyväksyä ja asentaa itse. Esimerkiksi saadakseen wifi-korttinsa toimimaan (joka vaatii tuollaisen omisteisen eli ei-vapaan ajurin toimiakseen).
Apropos; RISC-V edustaa avointa laiterautaa ja on jo edistynyt kuluttaja-asteelle. Linux ja RISC-V sopivat luonteiltaan yhteen täydellisesti.
Linuxit kuten Valve:n oma SteamOS ovat eri tavalla luotettuja (mutta vain ja ainoastaan alkuperäisen asennuskuvan kautta Valve:n omilta palvelimilta!).
Tuplakäynnistys?
Linux ja Windows molemmat samassa tietokoneessa? Mahdollista ja helppoakin – mutta ”tuplabuutti” ei ole suositeltava; sehän pitää edelleen vain Windows-maailman otteessa (ja sen kyykyttävissä tavoissa) kuin varkain.
Windows-päivitykset tuppaavat hajottamaan tuon tuplaharmonian mikäli se mm. havaitsee jotakin muuta. Eri fyysisille kiintolevyille asentaminen voisi kuitenkin tulla kysymykseen. Linux yhteen ja Windows toiseen.
Antaahan Microsoft asentaa nykyää Linuxin sisälleen kuin ”suuhunsa sen laittaen” (WSL) – onpa vakuuttavaa! Paras asentaa Linux puhtaasti omilleen.
Kannattanee pysyä Windowsissa jos sitä todella tarvitset? Microsoftin käytännöt eivät kuitenkaan tule muuttumaan, jos niitä ikään kuin tukee. Rohkeutta..
Moni olisi nykyään valmis tekemään uhrauksia ohjelmistovapauden eteen, usein vain tieto puuttuu. Vapauden hinta on alituinen valppaus – käyttäjän kunnioitus oli alunperin wanhan liiton koodareillekin itsestään selvä asia. Tietoa- ja apua saa aina mm. LINUX-SAUNAsta (Telegram).
Tietoturva
Kontrollin ja nuuskinnan harjoittaminen varsinkaan kysymättä on ilmeisen väärin suomalaisen oikeustajun mukaan. Linux seisoo tuollaista maailmaa vastaan eikä tule taipumaan; avoin ohjelmistokoodi takaa tulevaisuuden aina ja ohjelmien toiminta laitteessa voidaan todeta. Korjaukset tapahtuvat nopeasti.
Usein nuuskitut käyttäjätiedot jopa hukataan lopulta sinne sun tänne – ilman kummempia seuraamuksia – toiminta yltyy yhä törkeämmäksi koska se on alati mahdollista. Uusia kouluaineita kaivattaisiin?
On hyvä ainakin tiedostaa – vaikka ei alustavasti välittäisikään. Kyseessä eivät ole vain sinun tietosi laitteessa tai palvelussa. Käyttäjävastuu on nykyään valtava.
Miksi ”kuluttajien” pitää – kuin esteradalla juosten – hyppiä kaikenlaisten hämäysten yli – ohjelmistojen kalastellessa sitä yhtä hamatäppäystä – samalla kun vaatii lisää oikeuksia jatkuvalla syötöllä.
Suomessa sopimukset eivät tapahtune edes lain mukaisesti napsauttamalla jotakin namiskaa netissä tai täppäämällä ”OK” puhelminen näytöllä. Lakien tarkoitus oli suojella kansalaista?
Suomi voisi rakentaa aivan oman ja vapaan IT-todellisuutensa ilman satojen tuhansien eurojen hukkaanheittämistä joka vuosi. Osaamista ja yhtäkkiä apuun rientäviä sankareitakin löytyy.
Vielä nyt jatkamme kuitenkin Microsoftin, Twitterin, Facebookin, Googlen ja muiden ”hyvien veljien” taskussa.
Kyseessä on Linux:in, IRC:n, SSH:n, Erwise:n, MySQL:n, Polar:in langattomien puettavien (1970-luku..), SMS-tekstiviestien, Nokia:n, jne kotomaa..
Yleisesti käytetyt sovellukset kuten whatsapp perustuvat edelleen suomalaisiin innovaatioihin. Olemme IT- ja ICT-suurvalta ja tämän pienen maan kyvykkyys hakee vertaistaan.
“Jarkko Oikarisesta (IRC) ei löydy yhtäkään videollista haastattelua internetistä
Maailmalla ihmetellään moista Amerikkalaisten povitaskussa lymyämistä, sieltä välillä lapsenomaisesti kurkkien, jättiläisen taas astellessa takki keinuen pankkiin.
Muutos alkaa itsestämme suomalaiset uskovat yhteiseen hyvää. On sanonta: ”valo tulee pohjolasta” – ei valon kanssa tarvitsisi olla niin vaatimaton?
Missä menee usein pirkkalaan? (Windows-pakolaisella)
Linux ei ole yhtiö kuten ei ole Internetkään. Linux on paremminkin yhteisö. Se voidaan nähdä myös elämäntapana – tekniikassa jota niin laajasti nyt käytetään voi olla hiukan sieluakin.
Linuxia ei omista kukaan – se palvelee hyvin – mutta ei se myöskään vaadi maksua. Löydät todellakin avun tarvittaessa nopeasti yhteisöjen majapaikoista kuten LINUX-SAUNA. Yhteisön voimaa ei voi korostaa liikaa.
✍️@Kopimi
®LINUX-SAUNA @