Miksi Linux? Tai: estyikö siirtymäsi? Asioita ottaa huomioon – vika ei olekaan Linuxissa

®LINUX-SAUNA @

Alkuun syitä miksi valita tietokoneeseen Linux Microsoft Windowsin sijasta.

1. Linuxille on olemassa hyvin vähän haittaohjelmia eivätkä ne voi asentua ”napsautuksella” kuten Windowsissa vaarana piilee (sähköpostiliitteet jne.)

2. Et tarvitse erillistä virusohjelmistoa – kaikki tarvittava on ytimessä

3. Linuxin asennus kestää yleensä muutaman minuutin nykyaikaiselle tietokoneelle

4. Päivityspakettien asennuksen voit määrittää sinä – vaikkapa paketti kerrallaan (hyvä tilanteessa jossa vaikkapa huono nettiyhteys)

5. Linux on nykyään myös pelialusta. Valve (Steam) on panostanut Linux-pelaamiseen hurjasti viimeaikoina (mm. Steam Deck)

6. Linux on nykyään helppokäyttöinen, Linux Mint ja Ubuntu

7. Linux on Windowsia rivakampi monesta syystä; Linux ei mm. ”häslää” taustalla alati

8. Ohjelmakoodi (ja käyttiksen toiminta) voidaan käydä läpi – Windows on umpisuljettu – joudut luottamaan megakorporaation sanaan

9. Tietoturva: Linuxissa ei lähetetä (ellet halua?) telemetriaa minnekään – Windows tekee tätä jatkuvasti – et ole Windowissa niissä kuuluisissa puikoissa

10. Linux on kansalaisen käyttöjärjestelmä -sen avulla voidaan luoda tekniikassa mitä tahansa, sinä päätät peruskäytössäkin

11. Linux sopii erinomaisesti vanhaan tietokoneeseen – oikean kevytjakelun valinta johtaa jopa 15 vuotta vanhan koneen lisäkäyttöön

12. Jos Windowsissa silmillesi hyppivät ärsyttävät ponnahdusikkunakyselyt, Linux häiritsee käyttäjää vain pakon edessä:

  • salasana kysytään kerran tokkiinsa pakettien päivityksien asennuksessa (tai asetustiedostojen muokkauksessa)

13. Windowsin voi asentaa vain YHDELLE tiedostojärjestelmälle: 30 vuotta vanhalle NTFS-tiedostojärjestelmälle / levynopeudet ovat pöyristyttävät verraten Linuxiin (Ext4, XFS, Btrfs)

14. Voit ajaa Linux-käyttöjärjestelmää asentamatta suoraan livenä USB-tikulta tietokoneessa, kokeilla asioita ennen asennusta

15. Microsoft aiheutti Nokian romahtamisen – tämä on monille yksin jo syy olla tukematta tuota firmaa yhtään enempää

16. Linux on jo Proton:in ansiosta jopa päihittänyt Windowsin pelisuorituskyvyssä Windowsille tehtyjen pelien kohdalla

17. LibreOffice on vapaa toimisto-ohjelmisto joka toimii kaikilla käyttöjärjestelmillä – et ole riippuvainen Microsoftin Office:sta

18. Microsoft haluaa takoa rahaa / Linux-yhteisö haluaa tehdä hyviä ohjelmistoja

19. Muokattavuus: voit tehdä tietokoneesta Linuxin kautta omasi

20. Steam-pelikauppa tukee Linuxia (pelaaminen)

21. Tux-pingviini on Linuxin söpö maskotti

 


Entä mahdolliset esteet / haasteet Linuxin käyttöönotolle?

Nvidia-näytönohjaimet / suljetut ajurinsa

Nvidia on kohdellut Linuxia pitkään ikään kuin toisen luokan kansalaisena, Nvidia on kuitenkin ryhtynyt tarjoamaan kestävämpää tukea.

Linux-yhteisö ei näet voi vaikuttaa näiden ajureiden laatuun – tai mihinkään kehitykseen. Nvidian tuki Linuxille riippuu heistä, yhteistyöhalukkuus on ollut niin ja näin. Nvidia on kuitenkin alkanut avaamaan joitakin osia, joka auttaakin hankkeita kuten avoin NVK. Täysin Avoimet ajurit helpottaisivat epäsuorasti itse Nvidiankin työtaakkaa.

Vertaa: AMD:llä on avoimen lähdekoodin ajurit. Ne on sisällytetty suoraan Linux-ytimeen – kytke näytönohjain kiinni ja se tuettuna toimii ilman erillisiä kilkkeitä. Linus todella antoi kerran Nvidialle sormen Aalto-yliopistolla…

 

  • Nvidialla DSC (Display Stream Compression, mahdollistaa 144 hertsin virkistystaajuuden) 4K:lla toimii 138Hz:ssä tällä hetkellä. HDR on tekeillä suomalaisen Pekka Paalasen kipparoimana. HDR:n avulla saadaan luotua peleihin realistisempia otoksia edistyneempien HDR-valoefektien kautta.

Myös System76 (Pop!_OS) työstää HDR-tukea tulevan COSMIC-työpöytänsä tiimoilla.

Linux itse tukee jo HDR:ää, mutta asia on enimmäkseen kiinni Wayland:istä ja komposoijista.

Nvidian viralliset (ja suljetun omisteiset) ajurit on asennettava käyttäjän itsensä toimesta / versiopäivitykset voivat olla sen jälkeen arvaamattomia vaikka alustavasti kaikki yleensä menee jo hyvin.

 

Miksi jotkut pelit eivät toimi Linuxissa – anti-cheat

Tämä aihe koskettaa lukuisaa joukkoa. Moni pelaa, Linuxillakin lisääntyvästi. Tarvittaisiin lisää tukea tekijöiden suunnalta vanhentuneiden luulojen sijaan.

Huijaukseneston tarjoamattomuus Linuxille on suurempi ongelma.

Olisiko palvelinpohjainen vaiko kernel (ydin)-pohjainen huijauksenestoratkaisu parempi? Lähestytäänkö koko asiaa takaperoisesti? Miksi ylipäätään huijataan niin paljon?


“Monet eivät välitä tunkeilevasta anti-cheat:ista pelien kohdalla; pelit ja pelaaminen koetaan poikkeuksena


Anti-cheat -huijauksenestotekniikka pyrkii tällä hetkellä yksinkertaisesti ilmaistuna saavuttaa luottamuksen sinun pelaamiseesi oman järjestelmäsi tutkailun kautta. Tai et voi ainakaan moninpelata.

Jos anti-cheat -ulottuvuus varmistaisikin ainoastaan mitä sen tarvitsee – vaan kun turvallisuuden nimissä voidaan tulevassa vaatia käyttäjiltä yhä enemmän myönnytyksiä tietokoneensa tiedostorakenteeseen.

Hiekkalaatikointi (vaikkapa Steam-pelikauppa rajatussa sellaisessa voisi tulla tässä kyseeseen ja käyttäjän turvaksi.

♦ Tiettyjen huijauksenestojen kytkeminen Linuxille olisi joskus vain muutaman hiirennnapsautuksen tai sähköpostin lähettämisen ja yhteistyön päässä.

♦ Täältä näet missä mennään eri huijauksenestotekniikoiden tiimoilla (kyllä, niitä on ja paljon) AreWeAntiCheatYet.com

Sivujuonteena – Linux-pelaajien keskuudessa vaikuttaisi huijaamisen yrittäminenkään olevan suhteellisen vähäistä. Kyse on Linuxistojen kohdalla myös kunniasta..

Miksi Linux ohittaa Windowsin suorituskyvyssä?

Linux on suoriutunut tieteellisessä tietokoneympäristössä paremmin iäisyyden kuin Windows. Ei ole niin yllättävää että myös pelimaailmassa heilurin asento ei ole enää jyrkästi toiseen suuntaan.

Syitä tähän on mm. seuraavat asiat:

  • Onko olemassa ohjelman kotoperäinen Linux-portti? Kuinka hyvin se on tehty- ja optimoitu?
  • Kuinka hyvät ajurit ovat? AMD:n ja Intel:in Linux-ajurit (ARC poislukien) ovat olleet erinomaisia have been amazing, varsinkin avoimet ajurit.
  • Kuinka kevyeksi Linuxisi on vielä lisäksi säädetty? Windows 10 ja 11 tuovat valtavasti lisätaakkaa koko laitteistolle (”overhead”).
  • Kevyeksi hiotussa jakelussa järjestelmän käyttövärät tulevat olemaan lähelle 100% käytössä vain siihen yhteen tarkoitukseen.
  • Työpödällekin tulevassa SteamOS 3.x jakelussa, Gamescope-ikkunanhallinta on suunniteltu asettamaan kaiken muun ”pois tieltä” kun käynnistät pelisi. Komposointia myöten. Ubuntu toimii samoin.

Omistautuneisuus, tavoitteena vapaus

Käyttäjänimiin lisätään melko yleisesti [Linux] eteen. Tietoutta halutaan lisätä kaikin tavoin – ”siinä sivussakin”. Linux-yhteisöllä ei ole valtavaa markkinointikoneistoa apunaan.

Windows-käyttäjät eivät vaikuta samalla tavalla ”rakastavan” käyttöjärjestelmäänsä kuten omistautuneet Linuxin käyttäjät? Tietävätkö kaikki edes ajavansa ”Windowsia” kun tietokone käynnistetään?

Linux on aito vaihtoehto, mutta media on usein ajanut sen päälle lokaa syyttä. Linux merkitsee enemmän kuin vain teknologiaa; kaikki käyttävät nykyään tietotekniikkaa tavalla tai toisella – Linux pitää huolen perusvapauksistamme.

Voidaan nähdä niinkin; Linuxissa varsinaisesti ei ole pohjimmiltaan kysymys 100% viimeisimmästä viihdekokemuksesta. Siinä ei ole kysymys välttämättä nopeudesta tai vakaudestakaan (vaikka Linux-käyttöjärjestelmät ovat näitä).

Kyse on vapaudesta sanelun sijasta. Kaikki eivät ole ”OK” että heidän puolestaan yht’äkkiä päätetäänkin heitä itsejään vastaan. Windowsissa kaikki voi muuttua yhdessä päivityksessä joka ajetaan jopa kysymättä.

Tuki & tutustujat

Mikäli suuret yhtiöt tukisivat enemmän Linuxia, ylimääräisiä ongelmia ei olisi ja hänen, joka juuri kuuli Linuxista, kokeilu mielessä, olisi helpompi päästä ensikynnyksen yli.

Syy, että mm. Photoshop:ia ei ole käännetty Linuxille ei ole jokin vika Linuxissa.

Käytön lisääntyminen auttaa – tietoisuuden lisääminen – ensin henkilö ”sisään” ja tyytyväiseksi – ohjelmistovapauden osa-alue (kuten mitä FSF ajaa) voisi tulla vasta myöhemmin. Asia ei ole välttämätön, se on paremminkin suotava.

Tutustujan tulisi päästä sinuiksi ensin perinteisten käyttötapojen- ja käyttöliittymien kanssa juuri Linuxissa, tarpeensa siinä toteuttaen.

Vapaista ohjelmistoista kuulemiselta ei voine välttyä jo alkutaipaleella; löytäminen ja mahdollinen kiinnostuminen on helppoa. Kyse on ”vain” tietokoneen käytöstä – nyt laajemmassa vapaudessa. Loistava lähtökohta jo yksin!

Suomalaisuus ja suomalaisten yleisluonne – kuin tehty Linuxia varten

Linuxissa on kysymys vahvasti siis ohjelmistovapaudesta (ei tarkoita kuitenkaan välttämättä ilmaista – voit tienata vapaasti), jakamisesta ja käytön muokkaamisesta oman mieltymyksen mukaiseksi.

Vapauden kaipuusta lähti Linux suomalaisen Linus Torvaldsin hyppysistä liikkeelle; samasta syystä se on myös nykyäänkin niin kiinnostava.

Linux on tänään laaja hyödyke joka löytyy vähän joka paikasta (mutta ei sortavana auktoriteettina). Puhelimesi, bensa-aseman automaatti, älykello, TV…

Monet muut käyttöjärjestelmäulottuvuudet tuntuvat havittelevan lähinnä kontrollia ja henkilökohtaisia käyttäjätietoja. Tuollainen toiminta on monessa maassa laitontakin. Kirjesalaisuus? Vapaus on Linux-alustassa aina mahdollinen.


“Mitä mahtaa pieni ihminen Googlen, Applen tai Microsoftin kaltaisille megakorporaatioille?


Suomesta Yhdysvaltoihin muutettuaan Linus Torvalds totesi ensihaastatteluissaan Microsoftin ajattelevan liikaa vain rahaa.

On huomattu; Suomi on ainoa maa telluksella josta oli ylipäätään mahdollista rakentaa innovaatio kuten Linux. Tämä johtuu suomalaisesta yliopistomaailmasta, sen luonteesta, pienine maksuineen, jne.

Kyse on myös yleisesti vaatimattomasta suomalaisesta luonteenlaadusta; se on kiltti ja jakavainen. Yksityisyyttä ja kotia arvostetaan.

”Ei tule olemaan mitään isoa ja ammattimaista” -totesi vaatimattomasti heti alussa ykskantaan myös Linus:

Linux ei ole Windows

Mikäli kaikki nämä asianhaarat (uhrauksineen) sivuuttaa, tai ei vielä ymmärrä lähtökohtaa vapauspyrkimyksessä, voi todellakin ”pettyä”. Linux ei ole Windows eikä varsinkaan äärimmäisen kuratoitu macOS.

Lisähuomion kohteena muualla tulevat myös omisteiset luvitus, lisensointiongelmat jotka toimivat käytännössä muureina vapauslähtökohdan ollessa toiminnoissa kulmakivinä.

Mikäli yhtiö myy vaikkapa protokollan (laitteistoa- tai ohjelmistoa) eikä tuon luvituksen tiimoilla sallita myöskään avoimen ohjelmakoodin sisällytystä (myös voidaan vaatia käyttömaksua); tällainen teos ei pääse Linuxiin.

Moisen kohdalla tarvittaessa sisällytetään binääripalanen joka käyttäjän pitää asentaa tai hyväksyä itse, esim. saadakseen wifi-korttinsa toimimaan (joka vaatii omisteisen, ei-vapaan ajurin välttämättä toimiakseen asianmukaisesti).

Muuten; RISC-V edustaa avointa laiterautaa joka on edistynyt nyt jo kuluttaja-asteelle. Linux ja RISC-V sopivat yhteen täydellisesti.

Linuxit kuten Valve:n oma SteamOS ovat eri tavalla luotettuja (mutta vain ja ainoastaan muokkaamattoman alkuperäisen asennuskuvan kautta Valve:n omilta palvelimilta).

Tuplakäynnistys

Entäpä Linux ja Windows molemmat samassa tietokoneessa? Tuplakäynnistys ei ole suositeltava; tämä pitää edelleen vain Windows-maailmassa ja sen suljetuissa tavoissa ikään kuin varkain.

Windows-päivitykset tuppaavat hajottamaan käynnistyksen, mikäli se mm. havaitsee jotakin muuta. Eri fyysisille kiintolevyille asentaminen voisi kuitenkin tulla kysymykseen. Linux yhteen ja Windows toiseen.

Antaahan Microsoft asentaa nykyää Linuxin sisälleen kuin sen ”suuhunsa laittaen” – kuinka vakuuttavaa? Paras asentaa Linux aina puhtaasti omilleen.

Eri tietokoneet kumpaisellekin? Miksi et vain pysyisi Windowsissa jos sitä todella tarvitset? Microsoftin käytännöt ja pakkopäivitykset eivät kuitenkaan tule muuttumaan, jos niitä ikään kuin tukee. Uhrauksia ei tarvitse kompata, mutta rohkeus johtaa usein uuteen ymmärrykseenkin.

Moni on jossakin vaiheessa valmis tekemään uhrauksia ohjelmistovapauden eteen? Vapauden hinta on myös alituinen valppaus – käyttäjäkunnioitus oli alunperin koodareille itsestään selvä asia.

Tietoturva

Kontrollin ja nuuskinnan toteutus varsinkaan selkeästi kysymättä on ilmeisen väärin jo suomalaisen oikeustajun mukaan. Linux seisoo tällaisen maailman vahventumisen esteenä eikä tule taipumaan; koodi on vapaata.

Usein nuuskitut käyttäjätiedot jopa hukataankin lopulta sinne tänne, tai kräkkereiden toimesta, ilman kummempia seuraamuksia teostaan – toiminta siis yltyy yhä törkeämmäksi vailla maarajoja. Tietoisuuden lisääminen?

On hyvä edes tiedostaa, vaikka ei itse välittäisikään. Kyseessä eivät ole vain sinun omat tietosi laitteessasi. Uusia kouluaineita joissa yksityisyyttä, tietoturvaa ja näiden tärkeyttä käsitellään? Käyttäjävastuu on nykyään valtava – entä jos ei ole ollenkaan tietoinen julkeista käytännöistä jotka kuin huomaamatta rehottavat…

Tällä hetkellä tutustuttaminen on vanhempien harteilla. Linuxin käyttäminen auttaa tässä lähtökohtaisesti ja sen käyttö voi vain lisääntyä.

Miksi meidän ”kuluttajien” pitää, kuin esteradalla juosten, hyppiä tämän- ja tuon hämäyksen yli koska ohjelmisto vaatii jatkuvalla syötöllä oikeuksia?

Suomessa sopimukset eivät tapahtune lain mukaisesti napsauttamalla namiskaa netissä tai puhelimen näytöllä. Lakien tarkoitus oli suojella kansalaista?

Olisiko aika päivittää jotakin, tehdä jotakin? Oma malli Suomeen, perustuen vapaaseen ohjelmakoodiin. Osaamista ja yhtäkkiä apuun rientäviä sankareitakin löytyy.

Vielä jatkamme kuitenkin Microsoftin, Twitterin, Facebookin ja Googlen taskussa.

Kyseessähän on Linux:in, IRC:n, SSH:n, Erwise:n, MySQL:n, Polar:in langattomien puettavien (1970-luku..), SMS-tekstiviestien, Nokia:n, jne. kotimaa.. Yleiskäytön tuotteet perustuvat edelleen suomalaisiin innovaatioihin. Olemme IT-asiantuntijuuden suurvalta.


“Jarkko Oikarisesta (IRC) ei löydy yhtäkään videollista haastattelua internetistä


Maailmalla hiukan ajoittain ihmetellään moista Amerikkalaisten povitaskussa lymyämistä, sieltä välillä lapsenomaisesti kurkkien, jättiläisen astellessa takki keinuen pankkiin.

Missä menee usein prinkkalaan? (Windows-pakolaisella käsityksissä)

Linux ei ole yhtiö, kuten ei ole Internetkään. Linux on paremminkin yhteisö, jopa elämäntapa – tekniikassa voi olla hiukan sieluakin.. Uskokaamme näin =)

Linuxia ei omista kukaan, se palvelee hyvin, mutta ei se myöskään ole maksullinen palvelu. Löydät avun kuitenkin nopeasti ja tehokkaasti yhteisöjen majapaikoista kuten LINUX-SAUNA.

Linux-työpöydän vuosi on tapahtunut.

✍️@Kopimi


®LINUX-SAUNA @