®LINUX-SAUNA tuotantoa
@ 
GDID (eli Global Device Identifier)
…on yksilöllinen digi-tunniste joka määritetään Windows-asennuksiin. GDID yhdistää käyttäjän toiminnan käyttämäänsä tietokoneeseen. Sitä ei voi poistaa käytöstä ja se säilyy Windows-päivitysten jälkeen. Mainittu raastupahupsuttelu.
Valtavirran Linuxien käyttämässä systemd:ssä on myös ”GDID”….?
No, kuulkaa, ”ei ihan” 🌝. Linuxilla ajetussa PC:ssä on machine-ID. Kyseessä ei kuitenkaan missään nimessä ole sama asia kuin Microsoftin GDID. Netin toreilla törmää nyt epävarmuuskertoimia nostavaan kalasteluun. Eivät pingviinejä ne kalastelijat.
Mitä koneellasi tapahtuu paikallisesti – verraten malliin jossa aktiivisesti kutsutaan Microsoftin palvelimia – (sidottuna Microsoft-tiliisi) ovat kaksi eri maailmaa.
Windows 11 toi mukanaan (pakollisen pilvisidonnaisen) Microsoft-tilin (tapoja kiertää löytyi kotvaksi) – mutta MS on torpannut keinot yksi toisensa jälkeen. Melko ilkeää. Internet-yhteys vaaditaan niin ikään tai asennus tyssää siihen. Miksiköhän?
Ai niin; ennen Windowsin työpöydällä nakotti ”Oma tietokone”. Nyt siinä on ”Tämä tietokone”. Kertovaa; järjestelmä ei ole enää omasi..
Linuxin ”vastaava GDID”
Onko ”Linuxin GDID:istä” hankala löytää tietoa…? TK-älykin hallusinoi? Selitys on yksinkertainen; mitään yhtenevää ”GDID:ta Linuxille” ei ole olemassa.
GDID sekoitetaan palstoilla iloisesti Linuxin perinteiseen konetunnukseen (machine-ID). Vakiintuneissa Linux-käyttiksissä tietoja ei lähetetä mihinkään ulkopuolelle. Asia on todistettavissa (koska lähdekoodi on avoin). Juuri tästä syystä on vaikea määrittää Linuxin markkinaosuuttakaan vaikkakin statcounter ja cloudflare antavat suuntaviivoja.
Esim. TAILS-käyttäjille annetaan uusi konetunnus jokaisen käynnistyksen yhteydessä. Sama on mahdollista tehdä vakioksi muuallakin. Sovellukset voidaan myös tietenkin rajata karsinaan (”sandbox”), jos kokee huolta, eivätkä mitkään todistukset piisaa.
GDID ja sen toiminta
Microsoftin GDID tosiaan tipahti tanakammin julkiseen ihmettelyyn (Suomessa napatun 1337h4x0rin) oikeusjutun kautta.
GDID: kirjaa kaikki mahdolliset tietokoneella tehdyt tapahtumat jatkuvasyöttöisesti. Kyseessä on ikään kuin Recall -ominaisuus eri osastolla tarkoitusperissään. Recall ottaa Windows 11 -käyttäjän PC:n näytöltä automaattisia kuvakaappauksia tasaisin väliajoin. Tämä riippumatta siitä, olitko kirjautumassa johonkin, tai selasit vaikkapa Juhannuksen mahdollisesti arkaluontoisia kuvatallenteita.
Tiedot lähetetään / tallennetaan Microsoftin palvelimelle. Niitä voidaan hyödyntää nyt (ja tulevassa) monilla tavoilla – siksi niitä kerätään. Käyttäjä ei asiaa itse sitten päätä ovatko ne tiedot tärkeitä vaiko eivätkö ole.
Tunniste vastaa laitteistoasi (kuten emolevyä / suoritinta / käyttöjärjestelmää). Vaikka nollaisit Windowsissa kiintolevysi, asensit ”puhtaasti uudelleen”, ei ole merkitystä. Useimmat niiaavat kauniisti Microsoftille ja ovat ajattelematta koko tilannetta.
Linux ja ”sama GDID”
Linux-yhteisöissä lähdetään tietenkin siitä, että ihmisillä ei ole enää mitään syytä käyttää Microsoftin tuotoksia – korvaavat softat löytyvät ja vapauden eteen tehdään myös rohkeasti kompromisseja.
Eritellään pääasioita:
– Onko todisteita, että jotkut verkkosivustot ja verkkopalvelut käyttävät machine-id:tä käyttäjien seuraamiseen Linuxilla puhtaassa järjestelmässä?
Todisteita tästä ei ole. Eikä myöskään siitä, että vaikkapa kiintolevyjen UUID:itä käytettäisiin (jotka ajavat samansuuntaista asiaa) moiseen toimintaan vakiintuneessa Linux-käyttöjärjestelmässä.
Olisi vaikeaa salata tuollaista pyrkimystä avoimen lähdekoodin kokonaisuudessa – jota valvotaan monesta näkökulmasta kuten haukat. Vapaus motivoi laajasti.
Käyttäjätilan (”userspace”) osaset eivät saa suoraa pääsyä mihinkään näistä (tai UUID-tunnisteista) – vaaditaan juurikäyttäjän oikeudet. Se, että jokin tiedosto on pääomistajan eli juurikäyttäjän hallinnassa, ei kuitenkaan tarkoita että muut käyttäjät (paikallisesti) eivät voisi lukea sitä. Varsinkin jos lupakokonaisuus on tarpeeksi löysä (käyttö jokapäiväisen arkista).
Verkkosivustoille lähettely ja ylipäätään ulkomaailma (sieltä käsin) onkin kokonaan toinen aihe. Kuten todettua, tavan Linux-jakeluissa ei lähetetä mitään mihinkään asennettuasi vaikkapa Linux Mint:in.
(Valitsemasi) sovellukset ja mahd. lähettely
Sovellukset kuten Google Chrome? Ollaankin asioiden kipupisteessä. Sen kuuluisan tuolin ja näytön välissä. Ollaan myös korvien välissä. Kyse on sinun valinnoistasi – sinun henkilökohtaisessa tietokoneessasi.
Asensit itsetuumin sovelluksen kuten tämä suljettu omisteinen esimerkkimme, johon luotat. Tai sitten ET luota — ja ratkaisusi yksityisyytesi suojaamiseksi olisi muuntaa tätä machine-ID tiedostoa jatkuvasti? Mikäli Chromium-pohja (Google Chrome:n kehitysalusta) on must – Brave ajanee saman asian kunnioittavammin.
Suljetun esimerkkiselaimemme avulla käyttäjää seurataan jo Googlen bisnesmallin takia poikkeuksetta muutoinkin. Mikä tahansa vastaava suljetun omisteinen sovellus seuraa hyötymielessä merkattua ainutlaatuista järjestelmää.
Yleisesti käytettyjä ”hyväksi havaittuja” mutta epäluotettavia sovelluksia on liuta. Kouluissa voitaisiin käsitellä näitä aiheita edes ohimennen – kaikki käyttävät näitä tekniikoita suorasti / epäsuorasti.
Paranoia / FUD
Ohjelmat voivat saada machine-ID:n yksisuuntaisen kryptograafisen tarkistussumman (”hash”) – ohjelmat eivät kuitenkaan voi luoda alkuperäistä machine-id:tä myöhemmin uudelleen / konekohtaisen yhdistävästi – joten sitä ei voitaisi käyttää käyttäjien seurantaan ohjelmien välillä.
Linuxin journald (”rakas päiväkirja”) käyttää machine-id:tä jotta se voi olla varma mikä kone loi merkinnät – vaikkakin sama kone muuttaisi isäntänimeä tai IP-osoitetta. Järjestelmänvalvojat tuntevat hyödyt.
Paranoiaa voi ilmetä yllättävän laajasti kansalaisen Y lukiessa näppärästi sanaillun postauksen. Voimme aina kommunikoida myös salatuin savumerkein.
Machine-id toimii samalla tavalla kuin kiintolevysi (SSD/HDD) UUID-tunniste.
Linux-järjestelmien kiintolevyosiot luottavat UUID:hen (Universally Unique Identifier) yksilöllisille toimituksille. Kyseessä on uniikki merkkijono jota käyttöjärjestelmä soveltaa tunnistaakseen perinteiset kiintolevyosiot ja muut tallennustilat.
UUID on aikaperusteinen yksityisyyden suojalla. Tämä voidaan tarkistaa koodipohjasta. Ei MAC-osoitteita. Nykyihmiset rakastavat draamaa. ”GDID Linuxilla” on draamaa tyhjästä.
Lopuksi
Todisteita käyttäjätilan ohjelmien tarkoituksenmukaisesta käyttäjäseurannasta ei siis ole (tai että tuollaiseen olisi pyritty missään valtavirran Linux-käyttöjärjestelmissä).
Mikäli haluaa tehdä tutkimustyötä – voi asettaa täyden tarkkailun päälle! Siis; mitkä sovellukset- ja prosessit machine-ID:stä ammentavat / lähteekö mitään mihinkään.
Jakeluissa on yleisesti saatavilla auditctl -auditointi. Lopun komennon (sovella se tietenkin omakohtaiseksi) lisäksi kannattaa lukaista man -komennon anti.
auditctl -w /etc/AAA -p r -k mywatch✍️Tatu ”Kopimi” Sjöholm
Lisätiedot ryhmästä:
®LINUX-SAUNA | Lämmöllä Linuxiin
@