Snap-pakettien tarkoitus on ohjelmien jakelun, asennuksen ja ylläpidon suoraviivaistaminen, yhtenäistäminen sekä yksinkertaistaminen.
Kyse on tietokoneessa ajettavasta hyödykkeestä turvallisemmin muusta järjestelmästä eristettynä kaikki tarpeet sisältäen. Mitään lisiä ja riippuvaisuuksia ei tarvitse asennella mistään.
On myös kyse lähinnä PC-tietokoneiden käytön ajanmukaisesta vaatimuksesta. Ei ole kysymys Google Android -laitteessasi ajettavien sovellusten käyttölupien hyväksynnästä (käytännössä kaikkeen). Tämä selvä.
Kuten Android-käyttäjät lupien annattamisesta asennuksen ohessa tietävät: oikeudet on annettava sijainnista viesteihin, yhteystiedoista kameraan ja niiden kautta kuva-galleriaan tms. Varmasti hyödyllistä joillekin tahoille.
“Snapien tarkoitus ei ole vahingoittaa mitään eikä ketään. Päinvastoin; ne lisäävät turvallisuutta ohjelmia ajettaessa poistaen riippuvaisuussotkun
Linuxin käyttö työpöytätietokoneissa yleistyy yhä voimakkaammin. Ohjelmat ja niiden asennustapa ovat tässä asiassa pelaamisen ohella suurin sisäänkäynti.
Kun uudet käyttäjät ovat saapuneet ”Linuxin satamaan” siitä ylipäätään edes kuultuaan, olisi mieletöntä aivan ensimmäisenä aloittaa tuomitseminen.
Snapit toimivat nykyään upeasti.
Tavan käyttäjät
…Ja taito asettua tavan käyttäjän asemaan. Uudet käyttäjät välittävät lähtökohtaisesti ensi askelmillaan toimivuudesta. Eivät ideologioista. Kuinka yllättävää?
Tullaan käyttöjärjestelmistä kuten Windows 11 tai macOS, joissa asiat toteutetaan totutulla tavalla. He ovat tottuneet tiettyihin asioihin.
Snapd edustaa turvallista paketinasennusta myös teknisesti tietämättömälle.
Ymmärrys ”miksi” snapd
Snap-paketointi ja snapd on täällä koska Linux-käyttökokemus yhä yleistyessään suorastaan huutaa yhdistävyyttä. Flatpak on hieno asia myös (kuten AppImage).
Nämä paketoinnit ovat täysin erilaisia ja siksi niille jokaiselle on paikkansa.
Kuten luonnollisesti kaikki muukin maailmassa; Linux-kenttä muuttuu alati. Kukaan ei siltikään ole ottamassa keneltäkään mitään vanhaa pois.
Aika ja sen käyttö lienevät loppujen lopuksi elämässä melko arvokasta valuuttaa? Sujuvan nopea helppokäyttöisyys ensivaatimuksena aloittelijoille ei ole pahasta.
“100% ohjelmistovapaus on ihanne, pyrkimys, mutta sitä ei voida vaatia keneltäkään jos se merkitsee itsensä rajoittamista ja jopa tekemättömyyttä
Snapd-tekniikkaa sekä snap-paketoinnin kehitystä johtaa Ubuntu-käyttöjärjestelmän kehittäjä Canonical. Palkkalistoilla oli mm. Alan Pope ja Martin Wimpress ennen uusia haasteita. Heille iso kiitos kaikesta työstään.
Näiden pitkän linjan Linuxistien mukaan kaikenlaiset kynnykset ja kankeudet tulisi poistaa päivittäisessä Linux-käytöstä kokonaan; Linux sopii kaikenlaisille käyttäjille. Ubuntun tunnus oli: ”Linux ihmisille” (Linux for human beings).
Ns. elitismi, portinvartiointi vahingoittaa Linuxia edelleen. Sellainen ei aja yleistä etua ja estää hyödyllistä kehitystä; tavan ihmiset pyörittelevät vieressä päätään. Onneksi moinen on menossa ohi – Linux on jo mukana valtavirrassa.
“Aihepiiri jonka tiimoilla toimitaan; tietotekniikka vainen..
Tavan ihminen ja tavan tietokoneen käyttäjä haluaa vain asentaa tarvitsemansa ohjelman ja ajaasen . Synkkä ei pääteloitsuille ja chmodaukselle tässä asiayhteydessä.
Ohjelmien asennuksen sekä niiden ylläpidon / paketoinnin (ja jakelun) tulee olla sulavaa, vaivatonta ja turvatumpaa. Miksipä ei?
Snap-paketit vaikuttavat tällä hetkellä parhaalta ja tehokkaimmalta keinolta yhdistämään ja vakiinnuttamaan yleispaketointia pitkässä juoksussa.
Snap ja flatpak eivät ole verrokkeja
Aiemmin mainittiin tuo ”kilpaileva” flatpak-paketointi.
Tulisi iskostaa snapien ja flatpakien ero (ne ovat lähes vertailukelvottomia yleisestä käsityksestä huolimatta) ↓
Flatpak-paketointi on tarkoitettu ainoastaan puhtaita työpöytäsovelluksia ja niiden asentamista varten.
Tästä syystä mm. suosittu viihdetoistin Plex ei sovellu flatpakiksi (vaikkakin sellainen on tekeillä mutta vain työpöytäpuolen tarpeet kattaen).
Esimerkkinä kyseisen ohjelman rakenne on malliltaan sen varsinaisessa toiminnassa asiakasohjelma-palvelin. Flatpakin tekniset ulottuvuudet loppuvat kesken kokonaisvaltaista kokemusta ajatellen.
Nähdään siis heti; nämä soveltuvat eri tarpeisiin ja kohteisiinkin. Snap ei sulje pois flatpakia, eikä toisinpäin. Ja tämä on vain tekniikkaa.
Myrsky vesilasissa mutta zoomattuna?
Ymmärryksen puutetta flatpakista ja snapd:stä on keskusteluissa. Flatpak on todellakin jakelutapa vain työpöytäsovelluksille.
Valitun jakelun suhteen ohjelmapaketti voi olla .rpm (Fedora) tai .deb (Debian) – Snapd on kokonaan uusi paketointiformaatti yleisvaltaisesti LINUXILLE ja niin, että kaikkialla jossa se on käytössä – voidaan asennus ajaa aivan samalla tavalla.
Flatpak-pohjaisia Linux-jakeluita ei ole (eikä tule) – koska se on melkoisen mahdotonta edellä kuvaillun johdosta.
Tiesitkö? Ubuntu Core on jo valmiiksi olemassaoleva snap-pohjainen jakelu.
Mikäli vellovassa flatpak vastaan snap-draamassa olisikin vain kyse valinnasta, JOS ne siis olisivat samankaltaisia, monikaan ei jaksaisi vaivautua valitsemaan ”puolta”. Ongelma on väärä tieto joka vahingoittaa Linux-maailmaa.
Tavoite
Canonicalin tavoite ja näkemys on siis poistaa muinainen pirstaleisuus tässä asiassa eri Linux-jakeluiden (ja Ubuntun versioidenkin) kesken.
”Naamaan hierotaan” (kuten vanhaa porttia vartioivat asian ilmaisevat) lähinnä maalaisjärkeä, viimeinkin haetaan rohkeasti kouriintuntuvia ratkaisuja.
Työ on tulilla ja rautaa taotaan. Hiukan pidempään käynnistyvä Firefox on todella huono argumentti koko snapd:n hylkäämiselle. Totta, että oli kyseenalaista ympätä mukaan tarpeeksi testaamaton uusi malli ja tekniikka aikaisin.
Mutta hetkinen, sitähän Fedora Linux tekee myös, ja Ubuntua on arvosteltu viime vuosina eteenpäinmenemättömyydestä? Onneksi arvostelijoita ei kukaan pakota edes testaamaan ja antamaan bugiraportteja. Virheitä on aina.
Suosittuja?
Mikäli katsoo ohjelmien snap-asennuksia verrattuna vaikkapa flatpakeihin, Canonicalilla työskennellyt Alan Pope on kertonut, että mm. suosittu Discord on asennettu yli kolmellekymmenelle ei-Ubuntu-jakelulle, 200 000 asennusta.
Flatpak-Discordia ei ole asennettu kymmenesosaakaan tuohon asennusmäärään verraten. Miksi näin? Tuskin kriteerinä toimimattomuus on. Kuten sanottua, snapit toimivat nykyään hyvin, käynnistysajatkin on puolitettu.
Snapit ovat kehittyneet siis nopeimmin käyttökelpoisimmiksi tavalliselle tietokoneen käyttäjälle?
Snap-paketteja ei ole kenenkään omasta mielestään ”puhtaampaa ideologiaa” seuraavan pakko käyttää.
Tekninen käytös
Miten snap-paketit toimivat ja käyttäytyvät, varsinkin tilanteissa, joissa on kyse varsinaisen tiedostojärjestelmän käyttöluvista?
Snapien tarkoitus on yksinkertaisesti tehdä ohjelmapaketointi ja päivitys yhtenäiseksi ja suoraviivaiseksi. Linuxistasi (tai Ubuntun julkaisusta) riippumatta. Kehittäjät ymmärtävät paketoinnin ja jakelun käytännön.
“Turvattomien PPA-lähteiden lisäämistä on vastuutonta ehdottaa kenellekään asiasta tietämättömälle. On ajan kysymys koska PPA-lähde rikkoo myös päivitysjärjestelmän. Sitten on jälleen hyvä syyttää Canonicalia?
Muutos
Jatkaakko samaa Linux-vihkiytymättömille suunnatonta sysimetsässä huhuilua öljylamppu kädessä seuraavat 20 vuotta? Kiinnostusta olisi monella kuitenkin itse Linuxiin.
Vai – tehdäkö rohkeita liikkeitä vasta-alkajaa ja kehittäjiä (paketointi) ajatellen? Siis – Linux-jakelut (paketit) yhdistävää mallia? Ei aikaa kannata tietokoneiden kanssa tuhlata, kunhan ne valjastetaan tehokkaaksi aivan ruohonjuuritason käyttäjällekin. Ohjelmistot avainasemassa.
Sellainen henkilö, joka rummuttaa minkäänlaisen täydellisyyden perään tietotekniikassa, on ilmeisen väärällä kentällä.
Kehittäjien näkökulmasta voi lukea samasta blogista tästä.
Käytäntö
Halu asentaa tarvittu sovellus helposti tietäen, että tuon sovelluksen ajo on snapina turvallisempaa myös sokkona (koska sandbox).
Snapit ajetaan tuon ”hiekkalaatikon” sisäpuolella ajoittaisten lupapoikkeusten kera (jos ohjelman tarkoituksenmukainen käyttö poikkeuksia vaatii).
Snap Store on suljettua ohjelmakoodia, mutta Canonical on kertonut avaavansa sen, tilanteen ollessa oikea. Tämä suljettuus ei tarkoita enempää kuin mitä tarkoittaa Reddit:in tai Twitter:in käyttö. Snapit ja snapd ovat avoimia.
Launchpad (myöskin Canonicalin hanke) oli alunperin lähdekoodiltaan suljettu, ja sitä kohtaan hyökättiin valtavasti.
Mitä teki Canonical? Avasi Launchpadin koodipohjan. Raivo loppui, mutta siltikään asianomaiset eivät käytännössä edes kokeilleet sitä. ”Koska se on silti Canonical” (?).
Niin. Mahdollisesti olisi jo aika hakeutua johonkin jossa avataan vaikkapa solmuja. Vaatimusliikkeistöistä ei helposti ota selvää mitä oikeasti edes haluavat.
Keskittäminen rakennusvaiheessa
Snap Storen osa-alueiden suljettuuteen ei ole tyhjentävää vastausta, mutta pääasiallisesti asia on niin, että työtä on paljon ja ilmeisestikin tieto snap-käyttäytymisestä rakennusvaiheessa auttaa.
Snap Store -kauppa on nidottu Launchpadiin. Syy on myös halussa tarjota helposti löydettävä (mukaan lukien ohjelmistojen löydettävyys) keskitetty kauppa.
Uusi käyttäjä ei pyöri GitHub:issa (suljettu, Microsoft, mutta valtaosa avoimen koodin sovelluksista on siellä!) halutessaan uusimman ohjelmaversion.
He eivät aio ”ilomielin” koota erinäisillä päätekäskyillä haluttua ohjelmaa ”kätevän puhtaasti” suoraan lähteestä ja joka johtaa yleensä ajanhukkaan.
Asettuminen aloittelijan kenkiin unohtuu konkarilta. Omat ensiaskeleet ovat unohtuneet? Canonical:illa on oranssi lanka tässä asiainlaidan korjaamisessa, tiedon kautta. Ubuntu haluaa olla kaikkien käyttöjärjestelmä.
Flatpakit ”siellätäällä” aloittelijalle
Flatpak-malli edustaa ja toisintaa (yllättäen) vastaavaa vanhaa hajanaista PPA-humppaa. Ohjelmavarastoja voi olla monessa paikassa. Flatpak-ohjelmavarasto jossakin voi poistua koska tahansa, ilmoittamatta, aivan kuten PPA-lähde.
Flatpak on kuitenkin käytännössä toimiva ja voit asentaa flatpak-valmiuden Ubuntuun yksinkertaisesti napsauttamalla seuraavaa:
http://apt.ubuntu.com/p/gnome-software-plugin-flatpak
Avainsanana löydettävyys
PPA-lähteet varsinkaan eivät ole helposti löydettävissä sanan varsinaisessa merkityksessä. Miten voi tavan käyttäjänä tietää mihin suunnata lisäämään PPA-lähdettä vaikkapa uusimpien Mesa-ajureiden saavuttamiseksi?
Vertaa: keskitetty Snap-kauppa josta napsautetaan ajurit asentumaan. PPA-lähteisiin ja niiden ylläpitäjiin vaaditaan myöskin käytännössä luotto.
“Launchpadissa suosituin PPA on TYHJÄ. Siellä ei ole mitään. Se saa kuitenkin edelleen valtavasti osumia…
Vastaus siihen miksi näin, on kylmäävähkö:
Uudet käyttäjät lukevat keskustelupalstoja ja niiden ohjeita ”näin saat käyttöjärjestelmääsi tämän”. Lukemattomat aloittelijat siis tekevät vain työtä käskettyä sokeasti. Eristys- ja hiekkalaatikointi ovat siis turvan kannalta tärkeitä.
Kuvailtu toimintamalli on hälyttävällä tolalla Linux-käytössä edelleenkin. Lähteiden lisääjät eivät välttämättä ymmärrä ollenkaan että kyseessä voi olla vanhentunut lähde.
Suosituin PPA-lähde on siis täysin kelvoton eli tyhjä.
Mutta toki: tämä oli ”heidän valintansa” – he itse lisäsivät luotettavan keskustelupalstan ohjeen kautta tuon lähteen..
Lamppu alkaa tässä kohtaa yllättävän monilla sirittämään. Tieto tekee ihmeitä.
”Mitä he yrittävät?”
Paino seis: asiassa ei ole mystiikkaa.
Tässä Alan Pope (Canonical) selventää Linux For Everyone -podcastissa mm. miksi Snap Store -kauppa ei ole lähdekoodiltaan (ainakaan vielä) avoin.
Selviää myös, miksi kritiikistä huolimatta (ja Canonicalia siis kompaten) myös flatpak-väki (Red Hat) asettaa nappulaa keskitetyn mallin (Flathub) taakse.
Keskitetty malli ei ole välttämättä mikään lopullinen ratkaisu ja se särähtää, tottakai. Mutta on aloitettava jostakin järjellisestä ja joka edesauttaa löytämistä.
Linux-matka jatkuu ja olemme helppokäyttöisessä vapausnäkökulman noususuhdanteessa käyneet jo huomattavan taipaleen.
Kiinnostus Linux-alustaa kohtaan kasvaa jylisten. Valve (Steam) panostaa Linux-pelaamiseen. Sony tuottaa virallisia Linux-ajureita. Lenovo ja kumpp. myyvät Linuxilla esiasennettuja läppäreitä. System76.
Snap-paketit ja tekninen käytäntöselvitys tutustuville kehittäjille
Käyttäjän asentaessa snap-paketin Snap-kaupasta (Ubuntu Linuxissa ei mennä mihinkään osoitteseen erikseen selaimella, vaan napsautetaan kauppa vain auki).
Tapahtuu seuraavaa:
Snapd-palvelu lataa snap-paketin – siis pakatun squashFS-arkiston jossa on .snap pääte.
Tuo snap-paketti puretaan ja liitetään (mountataan) vain-luku tiedostojärjestelmänä /snap -hakemiston alle.
Vain-lukuun oikeuttava tiedostojärjestelmä onkin riittämätön toimivimpaan käyttökokemukseen (pysyvyys) ohjelman käynnistysten välillä, jonka johdosta snapit sisältävät myös kirjoitettavia osia:
SNAP COMMON – ilmenee SNAP_COMMON ympäristömuuttujana; tämä hakemisto on juurikäyttäjän omistama – joka siis sisältää myös kirjoitusoikeuden.
Hakemistoa käytetään varastoimaan dataa, joka on yleistä sellaista, useiden eri snap-uudelleenkokoomien välillä (esim.: julkaisu 3, julkaisu 4, jne.). Nämä voivat jakaa siis dataa – eikä kaikkea tarvitse käsitellä aina alusta.
SNAP DATA – ilmenee SNAP_DATA ympäristömuuttujassa, tätä käytetään myös datan varastoimiseen.
Tuo data koostuu enimmäkseen tiedosta jota hyödynnetään taustalla ohjelman yleistoimintaa varten. Nämä ovat kirjauksia, asetuksia sekä muita vastaavia toimintoja jotka vaativat säilyvyyttä snap-ohjelman käynnistysten välillä.
Tämä hakemisto varmuuskopioidaan ja palautetaan jokaisen snap-päivityksen, tai taaksepäinrullaamistoiminnon yhteydessä. SNAP_COMMON:in kohdalla tätä taas ei tehdä.
Käyttäjä-data
Paljolti kuten itse käyttöjärjestelmän järjestelmädata – snapit sisältävät käyttäjädataa.
Näitä ovat esim. COMMON ja DATA ympäristömuuttujat kirjoituslupineen. Juurikäyttäjän omistuksessa ovat myös käyttäjäkohtaiset hakemistot.
Käyttäjäkohtaisia hakemistoja ei kuitenkaan luoda ennen kuin tuo kyseinen käyttäjä käynnistää snap-sovelluksensa ensi kertaa.
SNAP_USER_COMMON – tämä hakemisto kartoittaa käyttäjädataa joka on yhteistä eri snap-kokoomajulkaisujen kesken. Perinteinen polku näyttää tältä: /home/”tux-pingviini”/snap/”snap-nimi”/common. –tätä hakemistoa ei varmuuskopioida tai palauteta snapien muutostoimintojen ohessa.
SNAP_USER_DATA – tämä hakemisto sisältää käyttäjädataa jota snap kirjoittaa omaan kotikansioonsa. Tämä käy sitä lähtökohtaa vastaan jossa perinteinen Linux-käyttäjä pitää kotikansionaan kohdetta /home.
On tärkeää sisäistää tämä eroavaisuus käyttäjän päättäessä suorittaa huoltotoimintaa snap-pakettiensa suhteen.
Tavanomainen polku: /home/”tux-pingviini”/snap/”snap-nimi”/”revision” (vakiollisesti jokainen snap käyttää symlink:iä joka viittaa viimeisimpään, tuoreimpaan snap-kokoomaan).
~/snap/notepad-plus-plus$ ls -la
yhteensä 20
drwxr-xr-x 5 jukka jukka 4096 Apr 28 16:13 .
drwxr-xr-x 133 jukka jukka 4096 May 26 15:29 ..
drwxr-xr-x 5 jukka jukka 4096 Feb 26 14:45 258
drwxr-xr-x 5 jukka jukka 4096 Apr 28 16:13 260
drwxr-xr-x 6 jukka jukka 4096 Jan 12 14:43 common
lrwxrwxrwx 1 jukka jukka 3 Apr 28 16:13 current -> 260
Lisätietoa käyttäjädatasta & kotikansion käyttöluvista
On joitakin huomattavia poikkeuksia käyttäjädataan liittyen, jotka eivät ole itsestäänselvyyksiä COMMON ja DATA -hakemistojen käytössä.
Vakiollisesti snap-paketit ovat toiminta-alueeltaan rajattuja. Erittäin tiukasti rajattu snap-paketti ei voi käyttää mitään itse pääjärjestelmän hyödykkeitä kuten varsinainen kotikansio /home, tietokoneverkko, USB-laitteet, kamera, äänikortti, tms.
Snapien julkaisijat jotoka tarvitsevat pääsyn joihinkin kohdistettuihin käyttövaroihin, voivat käyttää käyttöliitäntöjä (interfaces), jotka sitten myöntävät jaotetun luvan haluttuun kohteeseen. Yksi näistä on käyttäjän kotikansio.
Snap-paketilla on täten poikkeuspääsy käyttäjän kotikansioon ja sen tiedostoihin, mutta ainoastaan YLEISkansioihin– ja NIIDEN yleistiedostoihin, kuten vaikkapa kansiossa Asiakirjat olevat tiedostot.
“Piilotiedostoihin ei päästä vakiollisesti käsiksi ollenkaan (ota tämä huomioon kootessasi snapeja kehittäjänä)
Piilotiedostot vaativat snap-kaupalta siis erityisiä turvallisuusohituksia. Mikäli olet kehittäjä- tai julkaisija, voit koettaa pyytää snap-paketillesi lupaa lisäpoluille keskustelufoorumilla.
Kotikansion liitos on perinteisissä järjestelmissä yhdistettynä automaattisesti. Asian laita EI ole näin Ubuntu Core -käyttöjärjestelmässä.
Snap-paketit ilman kotiliitännäisyyttä eivät pääse kiintolevylle käsiksi. SNAP_USER_DATA -hakemisto luodaan siltikin (ja se löytyy käyttäjän kotikansiosta). Se ei kuitenkaan tule sisältämään mitään tiedostoja.
Yksityiskohtaisia viilauksia tarvitaan snapien suhteen edelleen.
Mitä tapahtuu poistaessani yksittäisen snap-paketin?
Mikäli päätät poistaa jonkun snapin, tapahtuu seuraavaa:
Kyseinen snap irrotetaan (unmount) eikä sitä sen jälkeen enää näy /snap -kansiossa.
Tiedostot /var/snap/”snap-nimi”/ ja /home/”tux-pingviini”/snap/ -hakemistoissa poistetaan. Varmuuskopio säilyy kuitenkin 30 päivän ajan snapshot-vedoksena.
Vedos mahdollistaa katumapäälle tullessa palautuksen. Näiden snapshot-vedosten kohdekansio on: /var/lib/snapd/snapshots/.
Huom: Snapshot-vedos ei kuitenkaan säily Ubuntu Core -järjestelmissä.
Voit käyttää sisäänrakennettua snapd-snapshot-vedosten hallintatoimintoa dataa palauttaaksesi – tai purkaaksesi pakattuja paketteja, vaikkapa ottaaksesi sen osan datasta joka on sinulle siinä kohtaa tarpeellinen.
Voit myös luoda oman toistuvan varmuuskopiointimallin jossa kopioidaan tiettyä tärkeää dataa; ohjelmien tietokantoja, asetuksia tai vastaavaa ”säläsisältöä” talteen.
Poistaaksesi snap-paketin ilman snapshot-vedoksen luomista, käytä lisävipua ‘–purge’ esim. näin:
sudo snap remove vlc –purge
(VLC-mediatoistin poistettiin)
Muut kohteet kiintolevyllä.
Muita hakemistoja joista on hyvä olla tietoinen:
/var/lib/snapd/cache – työvälimuisti; pienentää latauskokoa nopeuttaen snap-pakettien virkistyksiä
/var/lib/snapd/snaps – sisältää snap-pakettien KAIKKI versiot joita käyttöjärjestelmääsi on asennettu.
Koko snap-järjestelmän (snapd) voi poistaa kaikkinensa esim. Ubuntu-käyttöjärjestelmästä päätteessä täten:
sudo apt remove –purge snapd
sudo apt-mark hold snapd
Uutuudesta rutiiniin
Snapien kanssa datan hallintamalli on erilainen verraten Linuxin vanhaan malliin. Kun kehittäjät tiedostavat tämän (kuten käyttäjätkin) ottavat he huomioon nämä erot parhaan käyttökokemuksen saavuttamiseksi.
Kehittäjänä sinun tulisi varmistaa, että hyödynnät oikein tarjolla olevia (ja välttämättömiäkin) hakemistopolkuja, rakentaen snap-paketin siten, että tärkeät tiedot ovat siellä missä niiden kuuluukin olla (ja että ne varmuuskopioidaan huoltotoimenpiteiden ohessa).
Flatpak-paketit ovat oma lukunsa, mutta näitä teknologioita yhdistää sama päämäärä: suoraviivaisempi ohjelmien asennusmalli yleisesti Linuxissa!
PPA – lasku kiitos (ja pihalle)
Tosiasia PPA-lähteiden käytännössä: PPA-lähteitä ei oltu alunperin tarkoitettu ohjelmistojen jakelua varten ollenkaan ; ne toimivat kehittäjille paketointipisteenä, tarjoten ohjelmiensa koeversioita testaamista ja palautetta varten.
PPA-sotku jatkuu vielä: Ubuntu-pohjaisten jakelujen keskustelupalstoilla on valtava määrä PPA-jupakasta kärsiviä käyttäjäpoloisia. Miljoonia ihmisiä lannistettuna ongelmalla joka voitaisiin pyyhkiä menneisyyteen välittömästi.
#PPA on vain yksi monista asiaan liittyvistä tunnisteista. Ongelma on merkittävä. Tavan käyttäjä ei ymmärrä miksi kaikki on ”niin vaikeaa” – kun ohjelmat lakkaavat toimimasta käyttöjärjestelmäpäivityksen johdosta; tiettyä PPA-lähdettä ja sen sisältöä ei enää tuetakaan uudessa Ubuntussa.
“Snapd:n kehittäjät koettavat nimenomaan poistaa tuon PPA-lähteiden holtittoman lisäilyn
Tietoturvaongelmaa tuskin tarvitsee enempää sen enempää valottaa; PPA-lähteissä luotetaan enemmän tai vähemmän hämärästi lähteen ylläpitäjään.
Lähteitä voi olla kertynyt järjestelmään jo lukemattomia määriä. Snap-paketit poistavat myös vanhan vaarallisen käytännön: aloittelevan käyttäjän ymmärrystä vailla ajettujen käskyjen kopioi-liittämisen päätteeseen.
“Vielä kerran: PPA-lähteitä ei oltu koskaan tarkoitettu ohjelmien laajaa jakelua varten. Niiden käyttökannustus tulisi yksinkertaisesti lopettaa. Pyydä snap– ja flatpak-paketointia haluamallesi ohjelmalle!
Entäpä automaattiset päivitykset? Ovatko ne tavan käyttäjälle ongelma vai haluavatko he jopa sitä? Päivitätkö ”käsin” autosi viihdejärjestelmän? Hmm?
Otetaanpa CoreOS, ChromeOS, Flatcar tai Android. Kukaan ei tunnu välittävän näiden automaattipäivitysmallista. Automaattiset snap-päivitykset saa kuitenkin kyseisestä snap-paketista kokonaisuudessaan pois asentaen se näin:
snap download ohjelmanimi && snap install ohjelmanimi –dangerous
Jotkut suosittelevat AppImage-paketteja – ikään kuin ”kultaista keskitietä”.
Kuulostaa lähtökohtaisesti mukavalta. AppImage-vaihtoehdon suurin ongelma on kuitenkin käyttäjäystävällisyyden puute.
Hyvin monen Linux-veteraanin oma näkökulma ei (eikä näemmä muisti liioin) yksinkertaisesti ulotu aloittelevan ja tietokoneita lähinnä vain aika-ajoin käyttävän ihmisen aseman huomaamiseen.
Uustulijat kokevat tietokoneen usein saman kaltaisena härpäkkeenä – kodinkoneena – kuten vaikkapa astianpesukoneensa. Se ladataan ja sitten painetaan nappia.
Tämän vaikeampaa ei tulisi minkään ohjelman asentamisen Linuxissa tai missään muussakaan PC-käyttöjärjestelmässä olla.
Selkeytys sittenkin hyväksytty vaihtoehtokuviossakin
Miksi muuten esim. Linux-jakelut kuten Arch ja Debian ottivat (yksi muka kuuma aihe lisää) systemd:n avosylin vastaan?
Vastaus: kehittäjät sanoivat hyvin yleisesti että se tekee asioiden toimittamisen selkeämmäksi, suoraviivaiseksi ja helpommaksi ylläpitää.
Kah! Aivan kuten mikä on snapien tarkoitus!
Väitökset ei-natiiviudesta snapd:n ja flatpak:in kohdalla ovat perättömiä. Nämä ovat 100% Linuxia.
Linux ei välitä siitä kuinka tiedostoja tietokoneella säilötään. Kun ohjelma on ladattu muistiin, se ajetaan samalla tavalla snapista, flatpakista ja appimagesta.
✏️ Kopimi
®LINUX-SAUNA @