®LINUX-SAUNA tuotantoa
@ 
Päätöstä kiitellään, päätöstä ihmetellään ja myös kavahdetaan. Ei siis uutta auringon alla.
Käykäämme asia lävitse Ubuntun, kehittäjien ja tavan käyttäjien näkökulmasta. Vesilasissa on rankka myrsky?
Flatpak säilyy ohjelmavarastoissa eikä päätös vaikuta käyttäjän aiemmin asentamiin flatpakeihin mitenkään.
Häly perustuu väärinkäsitykseen?
Ensinnä on ilmeisen hyvä tehdä selväksi yksi asia: mitään ei oteta pois – ja Flatpak-tuen asennus tapahtuu edelleen Ubuntuun tarvittaessa parilla käskyllä.
Flatpak- ja Snapd-tekniikat ovat erilaisia. Niitä ei kannattaisi edes vertailla. Ne eivät missään tapauksessa ole toistensa vastineita. Ne soveltuvat eri tavalla eri käyttökohtiin. Silti niitä alati verrataan ja samaistetaan ..
Molemmat ovat hyvästä – molempia tarvitaan – molemmille on paikkansa. Nämä kaksi (ja muutkin menetelmät) toimivat sulassa sovussa vieretysten.
Ubuntu
Moni on huomannut: pakettiversiot muuttuvat Ubuntussa harvemmin kuin monissa muissa Linux-jakeluissa. Kyse on vakauden ylläpitämisestä.
Ohjelman X tai Y virheet eli ”bugit” korjataan avoimesti kaikkien luettavissa olevasta lähdekoodista. Asiaan suhtaudutaan huolella (jotta mm. yhteensopivuus vanhemman version kanssa säilyy).
Ubuntulla on nykyään yhä suurempi vastuu – se kantaa Debianin kanssa (johon Ubuntu perustuu) pitkälle maailman tietoteknistä käyttörakennetta.
Paikkaukset tehdään – testaamista suoritetaan niin paljon kuin voimavarojen puitteissa mahdollista on – ja vasta sitten korjatut paketit laitetaan käyttäjille jakoon. Canonical (Ubuntun emoyhtiö) on pieni tekijä IT-jättien vierellä.
Sovellusmalli
Ubuntun asetelma: asentaessasi sovelluksen tavallisesta ohjelmavarastosta – saat sovelluksen sen hetken havaintojen mukaisesti toimivimpana versiona.
Valitussa sovellusversiossa pysytään yleensä siihen saakka kunnes uusi versio koko Ubuntu-käyttöjärjestelmästä julkaistaan.
Käyttöjärjestelmän julkaisumallissa ovat LTS-julkaisut (pitkä 10+ vuodenkin tuki) – ynnä välijulkaisut (tuoreemmat paketit / uudempi Linux-ydin (uusia laitteita toimimaan). Välijulkaisut soveltuvat siis hyvin esim. pelaajille).
Asiaa tarkemmin naaratessa päästään laajempaan käsitykseen Ubuntun tavoitteissa (oman henkilökohtaisen aseman ulkopuolelta). Ubuntun malli on jatkuvuuden ja tuen kannalta heidän asemassaan tehokas. Canonicalin palveluista maksetaan – niihin luotetaan.
Rönsyilyä on paras olla mahdollisimman vähän – tulee turvata tekniikoihin ja palveluihin joihin löytyy oman tuvan asiantuntemus.
Ubuntu toimii laajalla kentällä – Ubuntua eivät käytä ainoastaan harrastelijat. Ubuntu on lukemattomien alojen ammattilaisten käyttöjärjestelmä. Ubuntu vie eteenpäin robotiikkaa. Ubuntulla on rooli erikoistehostealalla, jne.
“Ubuntu perustuu maailman vakaimpaan käyttöjärjestelmään: Debian Linuxiin
Ohjat
Mitä tämä kaikki vaatii? Ja mikä tärkeintä: miten rakennetta ja tukea edelleen vankistetaan? Canonicalilla pitää olla kontrolli Ubuntun ohjelmalähteisiin.
Kolmansien osapuolten osat ovat Ubuntun kehittäjille vieraampia / ylimääräinen haaste imee voimavaroja. Rajallisten voimavarojen keskitystä valtavalla kentällä jämptimpää palvelua varten? Hiukan kuten; ravintolassa ylisuurta ruokalistaa tiivistetään selkeyttävästi ja asiakas kykenee jo lukiessaan hengittämäänkin.
Ilman kriittisten osa-alueiden kontrollia tämä ei ole mahdollista vaan kyseessä olisi villimpi pohjola ja paljon purevaa tuisketta. Kontrolli ei ole pahasta kun on paljon aivan erilaisia (mutta yhtä innokkaita- ja vaativia käyttäjiä / asiakkaita).
Ubuntun tukihenkilöstöltä vaaditaan erillisten ja Ubuntusta riippumattomien tekniikoiden tiimoilla silti täyttä tukea – asioille jotka voivat johtua mistä vain – voivat olla mitä vain – ”minä asensin tämän tuolta noin ja nyt kävi näin”.
Tilanne alkaakin avautua Canonicalin päätökselle – (ja johon kaikki Ubuntun eri ”maut” myöntyivät). Päätös on pohjaa vahvistava.
Käyttäjällä on ohjat – mutta missä puitteissa olettaa virallista tukea?
Canonicalilla on kontrolli Ubuntun ohjelmistovalikoimaan jota perinteinen APT käyttää. Canonicalilla on niin ikään kontrolli Snap-pakettivarastoon.
Mikäli jotakin menee Pirkkalaan – kuten ajoittain kaikessa tietotekniikassa tapahtuu – voi Ubuntu-ryhmä puuttua peliin tehokkaasti.
Mutta: Canonicalilla on nollatason kontrolli flatpak-ohjelmavarastoihin. Ubuntu ei emännöi mitään omaa Flatpak-ohjelmavarastoaan (heidän oma tuotteensa Snap Store toimittaa vastaavan asian).
Oivallamme yhä lisää: heillä ei myöskään ole osaa eikä arpaa siihen ainoaan varteenotettavaan Flatpakien keskittymään eli Flathub:iin – eikä liioin mihinkään muuhunkaan Flatpak-varastoon. Näitä lisäillään, näistä asennellaan –ja tukea vaaditaan.
Viaton ja innokas uusi käyttäjä ihmettelee – mikä meni pieleen? ”Tuolla XY-foorumilla tuli aivan selväksi gurujen siunaamana että asenna tämä!”
Nämä asennetut äxät ja yyt eivät kuuluneet Ubuntun rakenteeseen ja tuen piiriin lähtökohtaisesti. Flatpak (ja mahdollisesti monet muutkin asiat) ovat käyttäjän itsensä Ubuntuunsa liittämiä, asentamia, haluamia. Sehän on sinun Ubuntusi.
Useimmat haluavat että järjestelmä päivittyy automaattisesti taustalla (ja näiden uusien tekniikoiden kautta) turvallisesti. Tarvittaessa Snapien automaattisen päivittymisen voi katkaista käskemällä erikseen päätteeseen:
snap refresh --holdHajanainen tuki vaiko järjellistävä muutos?
Tulevassa lienee syytäkin selventää asioita ennen kuin ”purkaminen” (rikkominen) alkaa siitä, mille Ubuntu on rakennettu. Ollaanko omaan käyttökohtaan nähden sopimattomassa jakelussa jos pitää heti ns. rikkoa?
Ubuntun eri maut kuten Ubuntu MATE tai Ubuntu Unity tarjoavat teknistä tukea keskustelupalstojen ja IRC:n kautta kuin ykseytenä.
Päätöksessä haetaan ilmiselvästi yhtenäistävää mallia – oli kyseessä mikä Ubuntun maku tahansa.
Valtaosa käyttäjistä käyttää sovelluksia jotka ovat peräisin Ubuntun omista ohjelmalähteistä. Valikoima on erittäin kattava.
Tämän päätöksen kautta kyetään paremmin olettamaan myös mitä sovelluksia asiakas käyttää ellei esim. nimiä olla sisäistetty – on vihne mistä kiikastaa – ja myös tapahtuu välitöntä ohjeistusta ongelman ratkaisemiseksi.
Jopa pakettien uudelleenrakennusta on tapahtunut kun jotakin kriittistä löytyy – yhteys kanssatyöntekijöiden välillä pelaa – joku tietänee käsillä olevasta asiasta syvällisemmin. Etelä-Afrikkalaista Mark Shuttleworthia on paljosta kiittäminen.
Flatpak
Mutta entäpä sitten juuri Flatpakit tässä kyseisessä yhtälössä? Tilanne on teknisen tuen näkökulmasta (jo valmiiksi kuormitetulle henkilöstölle) epäoptimi.
Snap on Ubuntun luoma oma tekniikka / jakelumalli ja he luottavat siihen.
Tietoa voi olla tietystä Flatpakin osa-alueesta, tai sitten ei ole hetsiltään ollenkaan. Mitä on tehty sotkun X tai Y aikaansaamiseksi? Mitä tekijät ovat pakettiinsa (Ubuntun pakettiin nähden) laittaneet – onko kyseessä ylipäätään toimiva julkaisu? On ehkäpä loogisin ottaa yhteys Flatpak-kehittäjiin?
Kolmansien osapuolten kanssa ei Ubuntu-leirissä työskennellä tiiviissä yhteistyössä. Ubuntu komppaa omia valintojaan, kuten kaikki muutkin yritystason tahot. Linux-yhteisö auttaa – aina – siitä ei asia ole kiinni laisinkaan.
Red Hat (toinen isompi Linux-yhtiö) kehittää Fedora Linuxia ja oma Flatpak on vakiollisesti mukana – Snap-tuki ei – Flatpak on heidän lapsensa. Snap on Ubuntu-leirin – ja kuten todettua: nämä kaksi eivät ole sukulaisia. Red Hat:in omistaa IBM.
Vaativassa ongelmatilanteessa Ubuntulta voidanan ottaa yhteys ulkopuolisen tekniikan sisäpiiriin – pyydetään tarkempaa selontekoa (joka ei koodista välttämättä ilmene) – ja toivotaan että he vastaavat asianmukaisesti.
Tämä tilanne on ennen saanut aikaan turhautunutta tukiväkeä – ja sitäkin turhautuneempia käyttäjiä.
Kaikki vain sen takia, että viattomalla uudella käyttäjällä ei ollut aavistusta mihin hänen kyseinen *Redditissä suositeltu* ohjelmalatauksensa johtaa – asennus jolle ei ole välttämättä mitään tukea (tai takeita) Ubuntussa. Wine?
Jotkut Linuxiin tutustujat ovat kuvanneet tilannetta mm. näin: ”asioita tulee kerralla liikaa. Päätä huimaa. Arch-BTW:t sanovat yhtä. Debian-veikot toista. FSF-väki kumoaa molempien puheet haitallisena”.
Ubuntua on kuvailtu nautiskelijoiden jakeluksi. ”Linux ihmisille” – Ubuntun slogan.
“Linuxin käyttöönoton lisäämiselle on eduksi jakelu jossa on enemmän vakiollisuuksia. Ubuntua käyttävät taaperot ja korpoanterot
Hyväksyntää selkeiden vakioiden kautta? Canonical & Valve?
Mikäli moni tukihenkilö voisi valita; heistä useimmat sanoisivat juuri täydelliselle arvaamattomuudelle hyvästit. Teet sitten Ubuntullesi mitä vain – sinua autetaan siltikin – joka tapauksessa, aina.
Vanhasta käytännöstä ei muutu mikään – mutta lähtökohdat ovat nyt kaikille ymmärrettävämpiä. Asiasta on tietenkin saatu aikaiseksi hyvin dramaattisia otsikoita (koska Ubuntu on Linuxin näkyvin lippulaiva).
Steamin emoyhtiöllä Valvella on sama lähestymistapa: heidän Linuxinsa on Steam OS. Linuxin käyttöönotto on kasvanut pelaajien keskuudessa höyryten.
Steam Deck toi Linux pelaamisen vuoden ja kirkkaan tulevaisuuden. Tämä vaati pitkäntarkkaa suunnittelua ja kontrollia – kuluttajan kokemuksen turvaamiseksi – monimutkaisessa mallissa.
Siltikin Valve antaa asentaa Steam Deckiin vaikkapa Haiku:n jos omistaja näin päättää. Kuten Canonical; on vakiot mutta myös vapaus~*
Ohjelmavalikoima. Riittääkö se?
Ubuntu toimittaa valtavan määrän sovelluksia omista lähteistään. Nämä riittävät yhteenlaskettuna useimmille käyttäjille.
Tilanteissa joissa jotakin sovellusta ei todellakaan löydy – käännyttäneen Ubuntussa vasta sitten Flatpakin puoleen. Onkohan jo painotettu tarpeeksi että mitään ei ole otettu pois?
Olemme puntaroinnissamme pitkällä – olisi epäreilua enää väittää että Canonical yrittää päätöksessään ilkeillä. Kyse on omaleimaisesta yhteisöllisyydestä joka on löytänyt mallinsa.
Kyse on monitahoisesta tekijästä. Asioista päätetään palavereissa. Yksikään palkattu koodari ei taloon jäisi mikäli kokisi ympäristön ahdistavaksi.
Portit ovat avoinna näille osaajille joka suunnassa. He haluavat pukea Ubuntun oranssin paidan.
Sama asetelma pätee Red Hat:iin – IBM ei halua alkaa kikkailemaan ydinhenkilöstönsä vastaisesti – he menettäisivät juuri sen ydinporukan jonka siipiensä suojiin hankkivat – ja takomaan rahaa avoimen koodin nimeen.
Tulevaisuus selkeämpi
Kun tukemattomien tekniikoiden polulle tästä edespäin lähtee – tämä uusi päätös kertoo: tiedäthän mitä olet tekemässä. Kaikki tukemattomat lataukset- ja asennukset eivät välttämättä pääty muikeaan hymyyn.
Apu tilanteeseen tapahtuu pikkuhiljaa lähtökohtaisen ymmärryksen kautta:
”Anteeksi, mutta Ubuntu ei tue asentamiasi tekniikoita – tämän takia kohtaat tällä hetkellä ongelmia. Joudumme tekemään erityisiä peliliikkeitä jotta tavoitteesi saavutetaan”.
Pyydä uusia Snapeja!
Todellakin; voit pyytää lisää uusia Snap-paketteja. Snapcrafters (Snapien paketoijat) => forum.snapcraft.io/c/snap-requests
Montako Snap-pakettia jo on? Tarkista itse: https://snapcraft.io/search?q=+ (n. 8500).
Flatpakeja on kirjoitushetkellä n. 2500. Flatpak on saatavilla tällä hetkellä ainakin 33 jakeluun. Snapd on saatavissa ainakin 19 jakeluun.
Flatpakit ovat tukimielessä malliltaan kuten vanhat PPA-lähteet (jotka ovat #1 päivitystoiminnon hajoittajia ennen pitkää – niitä osataan jo välttää). Onneksi Flatpakit eivät aiheuta moista ja Snapit- ja flatpakit toimivat 100% rinnakkain.
Yhdistynyt tulevaisuus
Toivon mukaan tämä selvensi osaltaan asiaa Canonicalin päätöksen takaa sillä ns. negatiivinen media on keskittynyt lähinnä draamaan.
Flatpak-tuki jää siis vakiollisesti pois makujenkin (kuten Ubuntu Unity) asennuslevykuvista – johon nämä maut siis itse myöntyivät. Olisivat voineet poistua völjystäkin. Asia siis ymmärrettiin kautta linjan.
Oleellisuuksiin voidaan keskittyä tulevassa entistä tarmokkaammin omassa tuvassa – Ubuntun katsantokulmasta yhdistyneemmin – Ubuntu on Ubuntu.
♦ Oletko itse teknisen tuen veteraani? Kantasi on mahdollisesti hyvinkin ymmärtäväinen päätöstä kohtaan
♦ Rakentavuus ja ymmärrys muutoksille tutkimisen kautta (ennen tuomitsevaa hutkimista) on Linuxin yleistymiselle eduksi
♦ Eri tavat ja toteutukset ovat juurikin eri Linux-jakeluiden tarkoitus. Muokkaa mikä tahansa jakelu haluamaksesi jos haluat. Linux on Linux
♦ Ubuntuun perustuvia jakeluja: Pop!_OS / Linux Mint / KDE Neon / elementaryOS / Linux Lite / Zorin OS / Ubuntu DDE, jne…
Flatpak-tuen saat Ubuntuun tästä.
✍️@Kopimi
Liity:
®LINUX-SAUNA | Lämmöllä Linuxiin